Ilmansaasteet ovat merkittävin ympäristöperäinen terveyshaitta niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Liikenteestä peräisin olevat päästöt ovat yksi merkittävimmistä ilmansaasteiden päästölähteistä biomassan pienpolton ja teollisuuden päästöjen ohella. Liikenneperäisille päästöille altistumisen tiedetään aiheuttavan mm. ennenaikaisia kuolemantapauksia, sekä altistavan lukuisille eri sairauksille, mukaan lukien lisääntynyt syöpäriski. Terveyshaittoja ei synny pelkästään päästöistä, vaan myös melu altistaa terveyshaittojen synnylle. Osa terveyshaitoista syntyy todennäköisesti päästö- ja melualtistuksen yhteisvaikutuksen ansiosta.
Terveyshaittojen ja ilmastovaikutusten ehkäisemiseksi on säädetty erilaisia ilmastollisia toimia koskien mm. autojen pakokaasupäästörajojen kiristämistä. Tästä johtuen myös ajoneuvojen pakokaasupäästöt ovat muuttuneet, eikä kaikkia niiden aiheuttamia terveyshaittoja toistaiseksi tunneta. Etenkin uusista moottorityypeistä ja käyttövoimista on toistaiseksi varsin rajallisesti tietoa saatavilla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaamassa tutkimuksessa Ramboll selvitti, mitä tiedetään uusien ja vaihtoehtoisten käyttövoimien ja polttoaineiden päästöjen haitallisuudesta. Sen lisäksi arvioitiin päästöjen haitallisuuden muutoksia, sekä suurimpia liikenneperäisten päästöjen terveyshaittojen aiheuttajia tulevaisuudessa. Työ tehtiin käyttäen aineistona
vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja ja asiantuntijoiden laatimia tutkimusraportteja.
Liikenneperäiset lähipäästöt luokiteltiin palamisprosessista peräisin oleviin pakokaasupäästöihin sekä muihin päästöihin, joihin kuuluivat mm. rengas-, jarru- ja katupöly. Merkittävin muutos päästöjen osalta kohdistuu nimenomaan palamisprosessissa syntyviin pakokaasupäästöihin autokannan sähköistyessä ja päästörajoitusten tiukentuessa. Pakokaasupäästöjen vähentyessä merkittävästi, katupöly, jarrupöly, rengaspöly ja resuspensio tulevat muodostamaan tulevaisuudessa yhä merkittävimmän osan liikenteen lähipäästöistä. Tutkimustulosten perusteella uudet, Euro 6 -luokitellut dieselmoottorit tuottavat vain vähäisiä
määriä hiukkasmaisia päästöjä ja niiden NOx-päästöihin voidaan myös vaikuttaa alentavasti.
Useissa tutkimuksissa modernin dieselmoottorin päästöt on rinnastettu vähäpäästöisten maakaasua käyttävien CNG-moottoreiden päästöihin. Päästöihin liitettyjen terveyshaittojen ja syöpävaarallisuuden todettiin alentuneen tai jopa poistuneen verrattuna perinteiseen dieselmoottoreiden teknologiaan. Bensiinimoottoreiden päästöt olivat myös alhaisia, mutta niiden hiukkasmaiset, nanokokoisten hiukkasten päästöt voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Korkeaseosetanolikäyttöisten flex-fuel-moottoreiden päästöt ovat pääasiassa vähäisiä ja niistä aiheutuvia terveyshaittoja ei ole toistaiseksi juuri todettu, paitsi kylmäkäynnistykseen liittyvän aldehydipäästön
osalta.