Ilmailutoiminnassa käytetään erilaisia radiojärjestelmiä puheviestintään lennonjohdon, ilma-aluksen, lentoyhtiön ja harrastusilmailun toimijoiden välillä. Myös navigointi- ja laskeutumisjärjestelmät ovat osa ilmailutoiminnan radiojärjestelmiä. Näiden radiolähettimien käyttö ja hallussapito on luvanvaraista.
Ilmailuradiolaitteet jaetaan käyttöpaikkansa perusteella maaradiolaitteisiin ja ilma-aluksen radiolaitteisiin. Lisäksi on kannettavia radiolaitteita, joita voidaan käyttää sekä maanpinnalla että ilmassa radioluvan lupaehtojen mukaisesti. Radiolupia myönnetään vain vaatimustenmukaisille laitteille.
Radiolähettimen käyttäjän on tarkistettava ilmailuradioviestinnän hoitamiseen oikeuttavan erityisen kelpuutuksen tarve Liikenne- ja viestintäviraston määräyksestä PEL M2-93. Kelpuutuksen myöntää Traficom.
Maaradiolaitteet
Maaradiolaitteita ovat radiolaitteet, joiden käyttöpaikka on maassa tai maassa olevassa ilma-aluksessa. Maaradiojärjestelmät ja niiden toimintataajuudet on esitetty alla olevassa taulukossa:
Majakka (suuntaamaton radiomajakka (NDB), ulompi /sisempi lähestymismajakka) | 255,000–495,000 kHz 505,000–526,500 kHz |
Puheradioliikenne (VHF COM) (VHF-tukiasemalähetin, VHF-monikanavalähetin, VHF-varalähetin, kannettava radiopuhelin, ajoneuvoasema) | 117,975–137,000 MHz |
ILS-merkkilähetin (ulkomerkki-/keskimerkkilähetin) | 75,000 MHz |
ILS-suuntalähetin (LLZ) | 108,100–111,950 MHz |
VHF-monisuuntamajakka (VOR) | 111,975–117,975 MHz |
ILS-liukusädelähetin (GP) | 328,600–335,400 MHz |
Etäisyydenmittauslaite (DME) | 962,000–1213,000 MHz |
Valvomattomat lentopaikat
Valvomattomia lentopaikkoja eli niin sanottuja korpikenttiä ovat lentopaikat, joilla ei ole lennonjohtoa. Käytettäessä radiolaitetta (esimerkiksi yksityisilmailussa, riippuliitimen hinauksessa) ilmailun taajuuksilla tällaisella lentopaikalla tarvitaan radiolupa. Radioluvassa myönnetään oikeus käyttää radiolähettimiä kaikilla Suomen valvomattomilla lentopaikoilla Ilmailukäsikirjan (AIP) osan AD2 (Ulkoinen linkki) määräämillä taajuuksilla.
Lentokilpailut
Lentokilpailuihin tarvitaan radiolupa. Radioluvassa myönnetään oikeus käyttää radiolähettimiä kilpailutoimintaa varten määrätyllä taajuudella.
Ilmailun kannettavat radiolaitteet
Ilmailun VHF-taajuuksilla toimivia käsipuhelimia, joita saa radioluvan lupaehtojen mukaan käyttää sekä maanpinnalla että ilmassa olevassa ilma-aluksessa (esim. lentokone, kuumailmapallo, riippuliidin), kutsutaan ilmailun kannettaviksi radiolaitteiksi.
Ilmailun kannettavaa radiolaitetta voi käyttää esimerkiksi riippuliidinhinauksen yhteydessä tai varjoliidintoiminnassa. Tällöin laitteen käyttö poikkeaa ilmailun maaradiolaitteista, joiden käyttö yleensä edellyttää taajuussuunnittelua.
Jos VHF-käsipuhelin kuuluu pysyvästi ilma-aluksen radioasemaan, ilmoitetaan radiolaite ilma-aluksen radiolupahakemuksessa.
Ilma-aluksen radiolaitteet
Ilma-aluksen kaikki radiolaitteet muodostavat ilma-aluksen radioaseman. Ilma-aluksessa käytettäviä radiolaitteita ovat muun muassa
- etäisyydenmittauslaite (DME)
- Cospas-Sarsat-hätälähetin (ELT)
- radiokorkeusmittari (RAM)
- satelliittipuhelin (SATCOM)
- törmäyksenestojärjestelmä (TCAS)
- tutkavastaaja (transponderi) (TRP)
- ilmailu-VHF-radiopuhelin (VHF AER)
- säätutka (WRD)
- doppler-navigaattori (DNV)
- hätäradiopuhelin (ERT)
- ilmailu-HF-radiopuhelin (HF).
Joissakin tapauksissa ilma-aluksen radioasemaan voi kuulua myös merenkulun taajuuksilla toimiva VHF-radiopuhelin. Tämä koskee lähinnä meripelastukseen tarkoitettuja ilma-aluksia.
Pyydä ilma-aluksen rekisteritunnuksen ja/tai transponderikoodin varausta sähköpostilla osoitteesta ilmaalusrekisteri@traficom.fi.
Lähetä hätälähettimen (ELT) rekisteri-ilmoitus sähköpostilla osoitteeseen elt@traficom.fi.
Miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät
Aihetta käsitellään tarkemmin sivulla Miehittämättömän ilmailun taajuusasiat .
Luvasta vapaat radiotaajuudet
Luvasta vapaita radiolähettimiä on mahdollista käyttää ilmailutoiminnassa, jos radiolähettimille asetetut vaatimukset täyttyvät.