Taajuussuunnittelun tavoitteena on tukea digitaalisen yhteiskunnan kehittymistä avaamalla toimintaedellytyksiä uusille radiotaajuuksien käyttötarkoituksille ja antamalla nykyisille käyttäjille mahdollisimman suuri hyöty käytettävissä olevista taajuuksista. Tehokas radiotaajuuksien käyttö edellyttää pitkäjänteistä taajuussuunnittelua. Taajuuksien käyttöä suunnitellaan kansainvälisesti ja kansallisesti.
Taajuussuunnittelutyössä Traficom kokoaa yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa näkemyksiä radiotaajuustarpeista Suomessa vuosiksi eteenpäin. Tämän kansallisen näkemyksen mukaisesti Traficom pyrkii vaikuttamaan radiotaajuuksien käyttöä koskevaan päätöksentekoon kansainvälisessä yhteistyössä.
Tavoitteena on saada aikaan kansainvälisiä taajuuspäätöksiä, jotka ovat Suomen kansallisten etujen mukaisia. Suomessa taajuussuunnittelun lähtökohtana on taajuuksien mahdollisimman joustava käytettävyys ja sääntelyn minimointi.
Harmonisointi luo massahyötyjä
Monissa uusissa sovelluksissa taajuuskaistojen harmonisointi on edellytys massamarkkinoiden luomiselle. Niiden avulla pystytään valmistamaan kustannustehokkaasti uusinta tekniikkaa käyttäviä laitteita.
Taajuuksien uudelleenjärjestelyä joudutaan tekemään, kun uudelle teknologialle tai sovelluksille ei ole muuten osoitettavissa taajuuksia. Uudelleenjärjestelyissä on otettava riittävässä määrin huomioon tehdyt investoinnit sekä palvelutarjonnan jatkuvuuden ja loppuasiakkaan etujen turvaaminen.
Taajuuksien käytön kansallinen ja kansainvälinen suunnittelu
Teknologia ja markkinat kehittyvät eri tavoin eri maissa. Taajuuksien käytön kansainvälisessä suunnittelussa on oltava kansallista joustavuutta, joka sallii paikallisten olosuhteiden huomioimisen. Joustavuutta voidaan lisätä myös käyttämällä siirtymäaikoja.
Taajuuksien käytön yleissuunnittelulla ja yksittäisillä lupa- ja taajuuspäätöksillä pyritään siihen, että käyttökelpoisia taajuuksia on saatavilla kysyntää vastaavasti. Yleissuunnittelu perustuu ennusteisiin, joiden pohjana ovat ennakoitavissa oleva tekniikan kehitys ja tiedossa olevat kehityssuunnat.
Kansainvälinen radioviestintäkonferenssi
Radioviestintäkonferenssi (Ulkoinen linkki) (WRC) on ylin radiotaajuuksien käyttöä sääntelevä kansainvälinen elin. Konferenssien päätökset vaikuttavat siihen, millaisia palveluita laitevalmistajat ja teleoperaattorit voivat ryhtyä tuottamaan.
Radioviestintäkonferenssien päätöksistä syntyy kansainvälinen radio-ohjesääntö (Ulkoinen linkki)(Radio Regulations), jossa on esitetty taajuuksien jako erilaisille radioliikenteille (käyttötarkoituksille) ja käytön ehdot. Radio-ohjesääntö on ITU:n yleissopimuksen liite, joka on saatettu Suomessa voimaan asetuksella.
Konferenssin kansallinen ja yhteiseurooppalainen valmistelu
Euroopassa radioviestintäkonferenssin valmisteluista vastaa CEPT (Ulkoinen linkki) (The European Conference of Postal and Telecommunications Administrations), jonka kokouksissa 48 jäsenmaan hallinnot pyrkivät löytämään yksimielisen kannanoton konferenssin esityslistalla oleviin asioihin.
Samaan aikaan CEPT:n valmistelujen kanssa kunkin jäsenmaan hallinnot tekevät omat kansalliset valmistelunsa. Suomen kansallisten valmistelujen yhteydessä taajuuksien käyttäjäryhmät pääsevät vaikuttamaan Suomen kannanottoihin ja neuvottelutavoitteisiin. Kansallisten näkökohtien selvittyä niitä pyritään edistämään eurooppalaisella tasolla CEPT:n laatimissa yhteiseurooppalaisissa esityksissä ja koko maailman tasolla radioviestintäkonferensseissa.
Yhteiseurooppalainen taajuusjakotaulukko ja taajuuksien käyttö
CEPT:n sähköisen viestinnän komitea (Electronic Communications Committee, ECC (Ulkoinen linkki)) laatii, kehittää ja ylläpitää yhteiseurooppalaista taajuusjakotaulukkoa, jossa Euroopan sisäisestä taajuuksien käytöstä on sovittu yksityiskohtaisesti. Lisäksi ECC laatii taajuuksien käyttöä ohjaavia päätöksiä ja suosituksia. Traficom osallistuu tähän työhön ja konsultoi taajuuksien käyttäjiä Suomessa.
Euroopan unionin tasolla radiotaajuuspolitiikkaryhmä (Radio Spectrum Policy Group, RSPG (Ulkoinen linkki)) valmistelee Euroopan unionia koskevia viestintäpoliittisia kannanottoja. Euroopan komissio laatii jäsenmaita sitovia taajuuksien käyttöä koskevia päätöksiä, jotka valmistellaan taajuuskomiteassa (Radio Spectrum Committee RSC (Ulkoinen linkki)).
Kansallinen taajuuksienkäyttösuunnitelma
Kansallisen yhteistyön ja CEPT:n päätösten tuloksena syntyy Suomen taajuuksienkäyttösuunnitelma, joka annetaan radiotaajuusmääräyksenä 4. Määräyksen liitteenä oleva taajuusjakotaulukko sisältää tiedot siitä, mihin tarkoituksiin sekä minkälaisin oikeutuksin ja rajoituksin kunkin taajuuskaistan käyttöä säännellään. Myös taajuuksien käyttöä koskevat muutossuunnitelmat ovat mukana taajuusjakotaulukossa.
Radiolähettimien luvasta vapautuksesta säädetään määräyksellä 15. Määräyksen sisältö perustuu vastaaviin eurooppalaisiin päätöksiin.
Päivittäinen operatiivinen taajuussuunnittelu
Päivittäisen taajuussuunnittelun tavoitteena on osoittaa radiolaitteiden käyttäjille heidän tarpeisiinsa sopivia ja riittävän häiriöttömiä radiotaajuuksia kysyntää vastaavasti. Suunnittelulla huolehditaan, että uudet tai muutetut taajuudenannot eivät kohtuuttomasti aiheuta häiriöitä tai muutoin rajoita jo käytössä olevien taajuudenantojen toimivuutta. Taajuussuunnittelun tavoitteena on vastata käyttäjien tarpeisiin niin, etteivät tehdyt päätökset ja toimenpiteet rajoita liiaksi tulevia ratkaisuja.
Operatiiviseen taajuussuunnitteluun kuuluu samalla tai läheisillä maantieteellisillä alueilla ja samalla tai läheisillä taajuusalueilla toimivien radiojärjestelmien väliset tekniset ja operatiiviset yhteensopivuustutkimukset. Työn tuloksena radiojärjestelmälle tai laitteelle osoitetaan taajuudet ja käyttöä koskevat tekniset ja operatiiviset ehdot.
Taajuussuunnittelu saa palautetta asiakkailta ja taajuusvalvonnalta. Häiriötilanteiden selvittelyssä saatu kokemus hyödynnetään suunnittelumenetelmien kehittämisessä ja tarkentamisessa. Suunnittelumenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on pystyä tekemään entistä vaativampia teknisiä laskentatehtäviä ja vastaamaan taajuusalueiden kuormituksen kasvuun ja radiojärjestelmien tekniseen kehitykseen.