Laajakaistatuen maksun hakeminen

Miten maksua haetaan ja mitä selvityksiä tarvitaan?

Valtiontuen loppumaksua haetaan maksuhakemuslomakkeella ja sen mukaan liitettävillä selvityksillä. Hankkeen kustannuksia tulee alusta lähtien seurata projektikirjanpidossa tositetasolla. Mikäli tositteella on hankittu sekä työtä että materiaalia, tulee nämä eritellä omille riveilleen. Omille riveilleen on eriteltävä tositekohtaisesti seuraavat kululajit: suunnittelu, kartoitus, dokumentointi, verkonrakennustyö, kaapelit, aktiivilaitteet sekä erikseen muu materiaali. Tositteesta tulee aina arvioida sen tukikelpoinen ja tukikelvoton osuus. Näiden summa kertoo hankkeen kokonaiskustannukset ja kuinka paljon kustannuksista tuenhakija esittää tukikelpoiseksi. Kustannukset tulee ilmoittaa projektikirjanpidossa ilman arvonlisäveroa.

Tuen avulla rakennetun verkon tukikelpoisuus on määritetty laajakaistatukilaissa. Traficomin muistiossa on kuvattu, mitkä osat verkossa ovat tukikelvottomia. Näillä alueilla syntyneet työ- ja materiaalikustannukset tulee projektikirjanpidossa kohdistaa tukikelvottomiksi kustannuksiksi. Maksuhakemuksen liitteenä toimitetaan paikkatietomuotoinen kuva (.dwg, .shp, tai .tab) valmistuneesta verkosta. Kuvasta tulee ilmetä tuenhakijan näkemys tukikelpoisista ja tukikelvottomista reiteistä (esim. kaksi eri tiedostoa, joissa toisessa pelkästään tukikelpoiset reitit ja toisessa tukikelvottomat). Verkkokuvan lisäksi tuenhakijan tulee antaa selvitys, miten tukikelvottomat verkon osat on huomioitu projektikirjanpidossa ja jaettu tukikelpoisiin ja tukikelvottomiin kustannuksiin.

Verkkokuvan lisäksi tulee toimittaa materiaaliluettelo verkossa käytetyistä kaapeleista ja niiden tukikelpoisuudesta. Materiaaliluettelosta tulee ilmetä myös valmistuneen verkon ojametrimäärä jaoteltuna tukikelpoisiin ja tukikelvottomiin ojametreihin.

Valmistunutta verkkoa ja kustannuksia koskevat selvitykset

• Projektikirjanpito hankkeen kustannuksista tositetasolla
• Allekirjoitettu pääkirjanpidon ote kirjanpitoon kirjatuista hankekustannuksista
• Kustannusten jakotapa projektikirjanpidossa tukikelpoisiin ja tukikelvottomiin kustannuksiin
• Paikkatietomuotoinen karttakuva valmistuneesta verkosta (dwg, .shp tai .tab)
• Materiaaliluettelo (ml. ojametrimäärä)
• Luettelo aktiivilaitteista ja niiden kappalemääristä sekä laitetilojen osoitetiedot

Hankkeen rahoitusta koskevat selvitykset

• Hankkeelle haetut tai myönnetyt muut tuet
• Kunnan maksama rahoitusosuus
• Kunnan/kuntien myöntämät lainat, takaukset tai pääomasijoitukset rahoitusehtoineen
• Kunnan/kuntien selvitys rahoituksen markkinaehtoisuudesta tai sen sisältämästä muusta julkisesta tuesta

Muut selvitykset

• Arvio tuen avulla rakennetun verkon koko asiakaspotentiaalista
• Kunnan johdon tai ohjausryhmän vahvistus verkon valmistumisesta sovitun mukaisesti
• Selonteko, jos tuen maksamiselle on seuraavia esteitä:
  • Komission aiempi takaisinperintä, jonka hakija on laiminlyönyt tai aiempi valtionavustuksen takaisinperintäpäätös, jonka hakija on jättänyt noudattamatta
  • Hakija on kolmen edeltävän kalenterivuoden aikana laiminlyönyt toistuvasti tai huomattavasti veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin tai Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien hoitamisen ja nämä ovat edelleen tukea haettaessa hoitamatta
  • Hakijalla on suurempia kuin vähäisiä velkoja ulosotossa tai velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuusestetodistuksin
  • Hakija on joko asetettu konkurssiin tai asettamista koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa Hakija ei ole noudattanut sellaista päätöstä, jossa on määrätty hakijalle myönnetty valtion laina tai sen osa heti takaisinmaksettavaksi hakijan vilpillisen tai virheellisen menettelyn vuoksi.

Mitkä kustannukset ovat tukikelpoisia?

Tukikelpoisia kustannuksia ovat käyttäjän asuinpaikkaan (sekä pysyvät että vapaa-ajan asunnot), sekä yritysten ja julkishallinnon sijaintipaikkaan rakennettavien verkkojen välttämättömät kustannukset. Vähimmäisedellytys rakennettavalle verkolle on, että siitä tarjottavat laajakaistaliittymät mahdollistavat yhteysnopeudeltaan 300/100 Mbit/s tiedonsiirron.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat esimerkiksi:

• tukikelpoisen verkon kaapelin kaivuu- ja asennustyöt,
• tukikelpoisen verkon teletekniset työt,
• tukikelpoisen verkon valokuitukaapelit, aktiivilaitteet ja muu materiaali,
• verkon kartoitus-, suunnittelu- ja dokumentointityöt,
• luvitus sekä projektinjohtaminen.

Tuen hakijan omasta työstä voi myös syntyä tukikelpoisia kustannuksia yllä mainittujen työsuoritteiden hoitamisesta. Tällöin tulee ylläpitää työajanseurantaa työtuntien ja tukikelpoiseksi esitettävien työtehtävien osalta.

Tukikelvottomia kustannuksia ovat esimerkiksi:

• kustannukset alueella, joka ulottuu 100 metrin päähän sellaisesta aktiivilaitetilasta, josta tarjotaan tai voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluja (laajakaistatukilaissa käytetään ilmaisua "liityntäpiste"),
• kustannukset, jotka kohdistuvat enintään 100 metrin päähän käyttäjän asuin- tai sijaintipaikasta ulottuvalle tilaajayhteyden osalle,
• kustannukset Traficomin markkina-analyysissä määritellyillä tukikelvottomilla alueilla,
• mainos- ja markkinointikustannukset,
• vuokra- ja rahoituskustannukset,
• hallinnolliset yleiskustannukset.

Voiko hanke saada muuta julkista tukea ja mitä rahoituksen suhteen kannattaa huomioida?

Hankkeet voivat saada myös muuta julkista tukea kuin valtion ja kunnan tukea. Julkista tukea voi hankkeessa olla yhteensä enintään tukikelpoisten kustannusten verran (100 % tuki-intensiteetti). Valtion ja kunnan maksuosuus on yhteensä lähtökohtaisesti 66 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Muuta julkista tukea hankkeelle voi näin ollen tuki-intensiteetin ylittymättä kohdistua 34 % tukikelpoisista kustannuksista. Mikäli julkista tukea yhteensä on kuitenkin enemmän, kuin tukikelpoisten kustannusten määrä, pienenee Traficomin myöntämän julkisen tuen määrä ylityksen verran.

Muuta julkista tukea voi muodostua, jos hanke on saanut esimerkiksi Ely-keskusten kautta myönnettävää kyläverkkotukea samalle hankealueelle

Kuntien tai muiden julkisyhteisöjen myöntämät markkinaehtoisia lainoja edullisemmat lainat ja takaukset muodostavat muuksi julkiseksi tueksi katsottavaa tukea, jolla voi olla vaikutuksia maksettavan valtiontuen määrään. Markkinaehtoisuuden arvioimisessa Traficom hyödyntää Työ- ja elinkeinoministeriön De minimis-opasta (Ulkoinen linkki). Kunnan myöntämä takaus ei saa olla suurempi kuin 80 % kunnan takaaman lainan suuruudesta.

Mitä asioita maksupäätöksen valmisteluun liittyy ja miten valtiontuen lopullinen suuruus määräytyy?

Maksupäätöksen valmistelu Traficomissa alkaa tuenhakijan esittämien tukikelpoisten ja tukikelvottomien kustannusten tarkastelusta. Toimitetun aineiston tulee olla sillä tasolla, että Traficom kykenee muodostamaan selkeän kuvan siitä, että tukikelpoiset ja tukikelvottomat kustannukset on jaettu oikein.

Maksupäätöksen valmisteluun kuuluu myös hankkeen rahoituksen tarkastelu uudelleen. Usein tukea haettaessa ei vielä ole lopullisia rahoitukseen liittyviä sopimuksia, jolloin tarkempi tarkastelu voidaan tehdä vasta hankkeen valmistuttua maksupäätöksen valmisteluvaiheessa. Tuenhakijan on hyvä ymmärtää, että etenkin kunnan myöntämiin lainoihin ja takauksiin voi sisältyä muuksi julkiseksi tueksi katsottavaa tukea, jolla saattaa olla vaikutusta maksettavan tuen määrään. Lähtökohtaisesti kunnan velvollisuus olisi rahoitusta myöntäessään itse arvioitava, onko rahoitus markkinaehtoinen vai katsotaanko se muuksi julkiseksi tueksi.

Maksupäätöksen valmistelun yhteydessä tarkastellaan myös toteutuneen verkon laajuutta suhteessa suunnitellun verkon laajuuteen. Lähtökohtaisesti verkko tulisi toteutua siinä laajuudessa, joka maakuntaliiton kilpailutuksessa ja valtiontukea haettaessa ja on esitetty.

Maksupäätöksellä vahvistetaan hankkeen tukikelpoiset kustannukset ja lopullinen valtiontuen määrä.  Valtiontuen maksimimäärä on määritelty tukipäätöksessä, mutta mikäli vahvistetut tukikelpoiset kustannukset ovat pienemmät kuin tukipäätöksessä arvioidut, lopullinen valtiontuen määrä voi myös olla pienempi.

Maksupäätöksellä maksetaan valtiontuen loppuosa, mikäli tukipäätöksen yhteydessä myönnetystä tuesta on maksettu puolet ennakkoon. Maksun ehtona on, että kunta on maksanut oman maksuosuutensa. Maksu suoritetaan tuenhakijan ilmoittamalle tilille, kun maksupäätös on saanut lainvoiman.

Mitä velvoitteita tuensaajalla on?

Tuen avulla rakennetusta verkosta tulee tarjota toimintavarmoja ja turvallisia palveluja niin alueen asukkaille ja yrityksille kuin kilpaileville teleyrityksillekin.

• Verkko- ja viestintäpalveluita on tarjottava alueen asukkaille ja yrityksille kymmenen vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien
• Muille teleyrityksille on luovutettava seitsemän vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta käyttöoikeus tuen avulla rakennettuun sellaiseen viestintäverkkoon, verkkoelementtiin ja verkon kapasiteettiin, joka ei ole tuen saajan omassa käytössä tai tarpeen sen omaa kohtuullista tulevaa tarvetta varten. Tuen saaja on velvollinen luovuttamaan käyttöoikeuden syrjimättömin ehdoin ja kohtuulliseen hintaan.
• Tuen saajan on julkaistava seitsemän vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta tarjoamiensa palveluiden toimitusehdot ja muut käyttöoikeuden kannalta oleelliset tiedot nettisivuillaan, joista ne on helposti löydettävissä.

Tuensaaja ei voi olla eri taho kuin verkon omistaja. Tuen saamiseen liittyvät velvollisuudet koskevat aina tuen avulla rakennetun verkon omistajaa. Mikäli verkko myydään esim. toiselle teleyritykselle, siirtyvät tuen avulla rakennetun verkon velvoitteet uudelle omistajalle.

Tuensaajasta tulee teleyritys (Ulkoinen linkki), kun se aloittaa verkko- tai viestintäpalveluiden tarjoamisen. Teleyrityksen tulee tehdä toiminnan käynnistämisestä teletoimintailmoitus.

Tuensaajan tulee säilyttää kaikki tukeen liittyvä kirjanpitoaineisto ja muu aineisto ainakin vuoden 2032 loppuun saakka.