Älyä koteihin
Älylaitteet, kuten älypuhelimet ja älyrannekkeet tarvitsevat luotettavasti ja tietoturvallisesti toimivat yhteydet käyttäjiin ja muihin laitteisiin. Älykkäät kodit tarvitsevat lisäksi vakaasti ja nopeasti toimivat laajakaistayhteydet. Edistämme Traficomissa huippunopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta esimerkiksi myöntämällä valtion tukea valokuituverkkojen rakentamiseen. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta.
Älylaitteista tulee mieleen älypuhelimet ja muut mukana kulkevat mobiililaitteet. Muita älykkäiksi luokiteltavia laitteita, kuten tietokoneita ja internet-yhteydellä varusteltuja televisioita ja kodinkoneita löytyy lähes joka kodista, mutta niiden lisäksi älyä voi olla myös kodin perustoimintoja ohjaavassa talotekniikassa. Älykkäiden ohjausjärjestelmien avulla voidaan saada aikaan säästöjä sähkönkulutuksessa ja lisätä asumisen turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Älykästä sähköä
Voimakkaasti noussut sähkönhinta on saanut suomalaiset kiinnittämään entistä enemmän huomiota oman kodin sähkönkulutukseen. Erityisesti sähkölämmitteisten kotien asukkaat ovat törmänneet tämän vuoden aikana tilanteeseen, jossa edullinen sähkösopimus päättyy ja uudeksi sopimukseksi on tarjolla vain kalliita tai erittäin kalliita vaihtoehtoja. Moni on päätynyt ottamaan pörssisähkösopimuksen, jossa sähkönhinta vaihtelee tunneittain markkinahinnan mukaan. Hintatason vaihtelu voi olla hyvin suurta, joka kannustaa kohdistamaan omaa kulutusta edullisten tuntien ajalle, jotka ovat tavallisesti öisin. Miten tämä käytännössä tehdään, vaatii jonkin verran vaivannäköä, älykästä ja tietoturvallista talotekniikkaa ja tietysti luotettavia verkkoyhteyksiä.
Äly säästää rahaa ja ympäristöä
Älykodilla tarkoitetaan kodista löytyvää talotekniikkaa, jota voidaan ohjata etäyhteyden kautta tai joka on ohjelmoitu toimimaan itsenäisesti. Määritelmä ei ole yksiselitteinen, sillä jo tavallista huonetermostaattia voidaan pitää kohtuullisen älykkäänä, koska se osaa säätää lämmityksen tehoa ympäristön lämpötilan mukaan. Oikein älykäs termostaatti oppii, milloin asukas on kotona ja on yhteydessä internetiin, josta se hakee sääennustetiedot sekä sähkönhinnat ja säätää lämmitystä niiden perusteella.
Sähkölämmitteisissä kodeissa on ollut tavallista käyttää edullisempaa yösähköä käyttöveden lämmittämiseen. Pörssisähköä käytettäessä pelkästään vesivaraajan toiminnan ajastaminen edullisille tunneille voi tuoda vuositasolla satojen eurojen säästön. Ajastusta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi lattialämmityksessä, jossa lämpöä varataan yöaikaan lattiarakenteeseen, josta se päivällä hitaasti vapautuu. Kodinkoneet voidaan ajastaa toimimaan silloin kun sähkö on edullisinta tai sitä on saatavilla esimerkiksi oman talon katolla olevista aurinkopaneeleista. Ilmalämpöpumppu osaa tarkkailla liiketunnistimen avulla, oleskellaanko huoneessa ja säätää lämmityksen tehoa ja suuntaa sen mukaisesti. Jos taloudessa on sähköauto, sen latauksen ajastaminen edulliseen aikaan tuo merkittäviä säästöjä sähkölaskuun.
Älykkäämpi sähkölaitteiden käyttö näkyy välittömästi omassa sähkölaskussa, mutta sillä on myös laajempi merkitys. Kun riittävän moni vähentää ja optimoi sähkönkulutustaan, riittää kohtuuhintaista sähköä paremmin kaikille. Pörssisähkön hintavaihtelu kuvaa suoraan tarjolla olevan sähkön määrää markkinoilla. Kun tarjontaa on paljon ja kysyntää vähän, on hinta edullinen, ja päinvastoin. Jos vain mahdollista, kannattaa omaa kulutusta tarkkailla ja pyrkiä vähentämään sitä sellaiseen aikaan, jolloin sähkön tarjontaa on vähän. Tämä on erityisen ajankohtaista tulevana talvena, kun energian riittävyydestä on epävarmuutta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid onkin kehottanut kansalaisia säästämään sähköä ja varautumaan ajoittaisiin sähkökatkoihin. Myös ympäristön kannalta on tärkeää pyrkiä vähentämään tarpeetonta kulutusta. Teollisuus kuluttaa valtaosan Suomen sähköntuotannosta, mutta myös kotitalouksien kulutustottumuksilla on merkitystä.
Äly lisää kodin turvallisuutta
Älykäs koti lisää turvallisuutta monella tavoin. Verkkoon kytkettävät palovaroittimet ja vesivahinkohälyttimet antavat hälytyksen myös älypuhelimeen, joten asukkaat saavat tiedon mahdollisesta tulipalon alusta tai vesivuodosta myös kotoa poissa ollessa. Tämä voi pelastaa suuriltakin vahingoilta, kun hälytykseen voi reagoida heti. Valvontakameroilla ja liikkeentunnistimilla voidaan tarkkailla kotia kutsumattomien vieraiden varalta. Esimerkiksi kameran havaitessa liikettä, sytytetään ulkovalot palamaan ja annetaan asukkaalle ilmoitus ja lähetetään kameran kuvaamaa videota reaaliajassa älypuhelimeen. Kodin valaistusta voidaan ohjata etänä joko manuaalisesti tai asettamalla valot syttymään ja sammumaan tietyn aikataulun, kuten auringon nousu- ja laskuaikojen mukaisesti.
Kodin älytekniikkaa ohjataan usein mobiililaitteeseen asennettavasta sovelluksesta, jolloin etäohjaus on mahdollista kaikkialta internetyhteyden avulla. Lisäksi laitteita voidaan ohjata kodissa ohjauspaneeleista, kytkimistä tai halutessaan vaikkapa ääniohjauksella. Useimmat älytekniset laitteet noudattavat yhteisiä standardeja ja ne on mahdollista saada saman kotiautomaatiojärjestelmän piiriin, joita tarjoavat esimerkiksi Apple ja Google.
Tietoturvallisuus edellä
Mitä uhkia verkkoon liitetyt laitteet voivat aiheuttaa? Jos laitteita ei ole suojattu riittävällä tavalla, ulkopuolinen voi esimerkiksi häiritä tai estää laitteiden toimintaa. Lämpötermostaatit ja lukitus ovat näistä hyviä esimerkkejä. Laitteet kannattaa asettaa myös asianmukaisten ja ajantasaisten reitittimien taakse, jotta verkossa olevia laitteita kohtaan hyökkääminen olisi hankalampaa. Hyökkääjät yrittävät käyttää sivullisten laitteita rikolliseen toimintaan, esimerkiksi kryptolouhintaan ja palvelunestohyökkäyksiin bottiverkon osana. Luvaton käyttö voi nostaa myös laitteen virrankulutusta, mikä näkyy sähkölaskussa. Mikäli kotitalouden laitteissa havaitaan rikollista toimintaa, operaattorit tai viranomainen ilmoittavat asiasta asiakkaalle.
Älylaitteet keräävät paljon tietoa niiden käyttäjistä ja lähettävät sitä eteenpäin laitteiden valmistajille, sitä kautta esimerkiksi mainostajille. On tärkeää kiinnittää huomiota tietoturvallisuuteen, jotta esimerkiksi käyttäjien henkilökohtaisia tietoja ei lähde ulos ilman lupaa ja käyttäjätileille ei voi murtautua. Markkinoilla olevien laitteiden tietoturvan taso voi olla vaikeaa selvittää. Ennen ostopäätöstä on hyvä selvittää valmistajalta ja myyjältä, miten tietoturva on toteutettu laitteeseen ja miten pitkäksi aikaa valmistaja sitoutuu päivittämään laitteita. Yksi tapa varmistaa älylaitteen turvallisuus on tarkistaa, onko laitteelle myönnetty Tietoturvamerkki. Se kertoo, että laite täyttää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen asettamat korkeat tietoturvallisuusvaatimukset.
Äly tarvitsee verkkoyhteyksiä
Älykäs koti vaatii luotettavasti toimivan laajakaistayhteyden ja rakennuksen sisäverkon. Nopein ja luotettavin laajakaistayhteys voidaan toteuttaa valokuituverkon avulla. Jos olet rakentamassa uutta taloa, kannattaa varmistaa, että sähköliittymän ja vesijohdon lisäksi taloon tuodaan myös valokuitukaapeli. Sen ansiosta saa käyttöönsä huippunopean ja toimintavarman laajakaistayhteyden, jossa kapasiteetti ei lopu kesken. Jos kuitu vielä puuttuu, selvitä asuinalueellasi toimivilta teleyrityksiltä, millaisia laajakaistayhteyksiä olisi tarjolla. Jos olet remontoimassa vanhaa taloa, kiinnitä huomiota nykyisen sisäverkon kuntoon ja päivitä se vastaamaan nykytarpeita. Sisäverkkojen uudistamisessa on tärkeää noudattaa Traficomin teknisiä määräyksiä, jotta voidaan varmistaa verkkojen toimintavarmuus ja laatu. Myös kotiin sijoitettavalla reitittimellä on merkitystä laajakaistayhteyden luotettavuuteen ja nopeuteen.
Jos asuinalueellasi ei ole huippunopeaa kaupallista laajakaistatarjontaa, on uusille verkkohankkeille mahdollista hakea julkista tukirahoitusta. Valokuituverkkojen rakennushankkeisiin on vuosille 2022–2023 varattu tukea EU:n elvytysvaroista yhteensä 32 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 alkaa myös Maaseuturahaston uusi ohjelmakausi, jonka myötä maaseudun laajakaistayhteyksien kehittämiseen on tarjolla tukea yli 50 miljoonaa euroa. Lisäksi meneillään oleva CEF Digital -ohjelma tarjoaa EU-rahoitusta esimerkiksi paikallisiin 5G-älyverkkohankkeisiin. Lisätietoa laajakaistaverkoista, laajakaistan saatavuudesta ja tukirahoituksesta tarjoaa Laajakaistainfo.fi-verkkosivusto.
Tutustu myös skarpin kuluttajan muistilistaan osoitteessa älyäostoksiin.fi (Ulkoinen linkki)
Kirjoittaja Tapio Oikarainen työskentelee erityisasiantuntijana Traficomin Digitaalinen infra -palvelukokonaisuudessa.