Raideliikenne on kautta aikojen nähty mahdollistajan roolissa niin arjessa kuin lomalla liikkumisessa. Valitessamme junan kulkeminen arjen aikatauluineen helpottuu, ja esimerkiksi junassa työskentelystä on tullut osalle arkipäivää. Vaikka raideliikennettä voi jo nykypäivänä luonnehtia sujuvaksi, katse Traficomilla on siirretty määrätietoisesti kohti tulevaa. Tulevaisuudessa raiteilla matkaamisesta on tulossa entistä älykkäämpää, turvallisempaa, kestävämpää sekä tehokkaampaa raideliikennejärjestelmän automaation myötä.
Automaation kehitys – sprintti vai maraton?
Raideliikenteen automaation kehitys sai aikanaan alkusysäyksensä liikenteen hallinta- ja ohjausjärjestelmien automaation kehittämisestä. Vaikka hallinnan ja ohjauksen järjestelmät ovat kehittyneet kovaa vauhtia aina tähän päivään saakka, esimerkiksi ilman kuljettajaa kulkevaa henkilöjunaa Suomessa ei vielä ole. Paikoittainen yksiraiteisuus, vanhat järjestelmät sekä muuttuvat sääolosuhteet asettavat kompleksisia haasteita ilman kuljettajaa tapahtuvalle rautateiden kaukoliikenteen automatisoinnille. Tämän vuoksi kaukoliikenteen automatisointi ilman kuljettaa näyttäytyy kannattamattomana tuotantokustannusten sekä riskien minimoinnin osalta. Automaation kehityksestä huolimatta kuljettaja on yhä merkittävä turvallisuuden luoja kaukoliikenteessä.
Suurin potentiaali ilman kuljettajaa tapahtuvasta ajosta kohdistuu kaupunkiraideliikenteeseen, jolle tyypilliset suljetut raidejärjestelmät takaavat riittävän turvallisuuden. Lisäksi vaihtotyössä on jo vireillä pilottihankkeita, joissa kehitellään ja testataan autonomisia vetureita sekä vaunuja. Automaation tuomat muutokset vaativat pitkäjänteisyyttä, minkä vuoksi kehitystyötä voisi luonnehtia maratoniksi nopean sprintin sijaan.
Periaatepäätös osana oivaltavaa ongelmanratkaisua
Raideliikenteen automaatio on paljon muutakin kuin vain ilman kuljettajaa matkaava juna. Valtioneuvoston (25.11.2021) vahvistamassa liikenteen automaation periaatepäätöksessä linjataan merkittäviä visioita sekä toimenpidekokonaisuuksia raideliikenteen osalta. Linjattavat toimenpiteet koskevat tiedon hyödyntämistä, sääntelyä, kokeiluja sekä digitaalista ja fyysistä infrastruktuuria. Periaatepäätöksen päätavoitteiksi lukeutuvat liikenteen turvallisuuden, tehokkuuden sekä kestävyyden kokonaisvaltainen kehittäminen.
Tärkeänä seikkana automaation saralla näyttäytyy eri toimijoiden välinen yhteistyö, jolloin yhteisten intressien merkitys korostuu. Periaatepäätöksen tuomat haasteet ovat yhtä aikaa sekä paikallisia että globaaleja ja niihin vastaaminen edellyttää erilaisia keinoja eri aluetasoilla. Lisäksi on tavallista, että eri toimijat haluavat keskenään eri asioita. Toisille ympäristön suojelu ja toimintavarmuuden lisääminen ovat tärkeitä, kun taas osa puhuu taloudellisen kasvun ja kehityksen sääntelyn puolesta. Haasteisiin vastaaminen edellyttää uudenlaista ajattelua, osaamista sekä toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä.
Ympäristöystävällisyyttä, sääntelyä ja 5G-verkkoja
Raideliikenteen automaation osalta tullaan todennäköisesti päätymään niin sanottuun hybridiratkaisuun. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti nojataan yleiskäyttöisiin viestintäverkkoihin ja paikannusmenetelmiin, mutta täydentävästi voidaan käyttää myös lyhyen kantaman ratkaisuja. Liikenne on toimiala, joka tulee käyttämään yhä enemmän 5G-verkkoja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tiedonsiirron. Raideliikenteessä 5G-verkkojen edistämiseen kytkeytyvä automaatiokehitys edistäisi myös tavaraliikenteelle tarpeellisia ja ympäristöystävällisiä yhdistettyjä kuljetuksia. Lisäksi automaatiossa on tärkeä ottaa tietoturva huomioon ja esimerkiksi auditointeja ollaan tekemässä kyberriskien ehkäisemiseksi. Töitä riittää vielä verkkojen riittävyyden sekä turvallisuuden varmistamisen osalta, mutta suunta johon olemme matkalla, on ehdottomasti oikea.
Tavoitteena on ottaa käyttöön myös uusia teknologioita esimerkiksi kulunvalvontaan sekä liikenneohjaukseen. Uusien teknologioiden käyttöönottoa edistetään EU-sääntelyn ja esimerkiksi Digirata-hankkeen (Ulkoinen linkki) avulla, joista molemmat ovat keskeisessä roolissa automaation edistämiseksi Suomessa. Parhaimmillaan automatisoidumpi raideliikenteen kulunohjaus tulee mahdollistamaan ympäristöystävällisen raideliikenteen kasvun sekä raideliikenteen kapasiteetin ja häiriöherkkyyden parantamisen.
Ihmislähtöisyys kaiken keskiössä
Raideliikenteen osalta Suomi on ollut monessa osatekijässä maailman johtavia maita automaation edistämisessä. Esimerkiksi junien kulkutiet voidaan jo nyt varmistaa automaattisesti. Tulevaisuudessa automaation avulla voidaan esimerkiksi varmista matkustajajunien pysäytys täsmälleen haluttuun kohtaan matkustajalaiturin viereen, jolloin täsmällisyys paranee.
Traficomilla olemme ihmiskeskeisen automaatiokehittämisen etujoukoissa määrittämässä tulevaisuuden suuntaa. Raideliikenteen automaation kehittämiseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuuksia, minkä vuoksi erilaisilla kokeiluilla ja testauksilla tulee olemaan jatkossa entistä suurempi merkitys. Haluamme olla täysillä mukana luomassa suomalaisen raideliikenteen digitaalista vientiosaamista, jossa automaation lisäksi painottuvat kyberturvallisuus sekä datan kokonaisvaltainen hyödyntäminen. Jäämme innolla odottamaan, minne raideliikenteen automaatio meidät tulevaisuudessa siivittää.
Kirjoittaja Anni Kari työskentelee Traficomissa raideliikenteen palvelukokonaisuuden kesätyötekijänä