Liikkumisen automaation, viestinnän ja palveluiden kehittymiseen on ladattu paljon odotuksia. Euroopassa tehdään näihin liittyvää tutkimusta ja innovointia, mutta ongelmana on nähty pitkän tähtäimen suunnan puuttuminen. Fiksu automaation käyttöönotto edellyttäisi teknologisen kehityksen lisäksi muun muassa ajantasaista tiedonvaihtoa ja hallintaa liikennevälineiden, infran ja pilvipalveluiden välillä. Euroopan komissio on perustanut tätä varten kumppanuuden, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman johtava verkottuneen, automaattisen liikkumisen ja logistiikan kehittäjä ja soveltaja kokoamalla alan toimijat yhteen. Myös Traficom on tässä mukana.
Euroopassa on tehty ja tehdään paljon liikkumisen automaation, viestinnän ja palveluiden kehittymiseen liittyvää tutkimusta ja innovointia, mutta toiminta on pirstaleista ja hajanaista. Samoin liikenteen automaation demot ja kokeilut ovat vielä olleet aika pienimittakaavaisia. Uusien liikkumisratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi niitä täytyy saada skaalattua isommiksi, mikä tietenkin edellyttää monien esteiden poistamista.
Tutkimusslangissa tästä kokonaisuudesta puhutaan termeillä verkottunut, yhteistoiminnallinen automaattinen liikkuminen ja ne tulevat englanninkielisistä termeistä connected, cooperative, automated mobility (CCAM). Automaation vaatiman teknologisen kehityksen lisäksi fiksuun automaation käyttöönottoon tarvitaan ajantasaista tiedonvaihtoa ja hallintaa liikennevälineiden, infran ja pilvipalveluiden välillä. Kokonaisuuden haltuun ottamiseksi komissio on perustanut Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovointiohjelman alle CCAM-kumppanuuden, joka on yksi monista liikenteen kumppanuuksista (Ulkoinen linkki).
Eurooppalainen CCAM-kumppanuus tähtää kohti automaattista liikennettä
Kumppanuuden tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin tehdä Euroopasta maailman johtava verkottuneen, automaattisen liikkumisen ja logistiikan kehittäjä ja soveltaja, ja jotta tähän päästään, on alan toimijat koottava yhteen. Tähän tarvitaan selvät strategiset ja toiminnalliset tavoitteet ja stepit, miten niihin päästään. Tätä varten on kumppanuuden piirissä viime vuonna laadittu strateginen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Ulkoinen linkki), joka ulottuu vuoteen 2030. Ohjelman avulla pyritään osaltaan toteuttamaan laajempia tavoitteita koskien eurooppalaista kilpailukykyä, turvallisuutta, ympäristöä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista liikennettä. Automaatio nähdään keskeisenä välineenä näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Ohjelma tarjoaa kokonaiskuvan siitä, mitä esteitä automaation edistämiseksi olisi poistettava ja missä ovat tärkeimmät kehittämiskohteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tällä hetkellä tässä Public-Private-kumppanuudessa on mukana lähes 200 jäsenorganisaatiota, Suomesta yhdeksän organisaatioita (Ulkoinen linkki) (lokakuun 2022 tilanne). Myös me Traficomissa olemme mukana. Kumppanuus on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on tehnyt MOU-sopimuksen komission kanssa esikaupallisen tutkimuksen edistämisestä. Kumppanuus on edelleen avoin kaikille alan toimijoille ja tarjoaa aivan loistavan verkostoitumiskanavan kontaktoida alan tärkeimpiä kehittäjiä ja tuoda esiin omaa osaamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan.
Mitä kumppanuus käytännössä tekee?
Kumppanuus tuottaa sisältöehdotuksia komission CCAM-tutkimushakuihin Horisontti Eurooppa -ohjelmaan.Eli osallistumalla kumppanuuteen voit vaikuttaa siihen, mihin aiheisiin rahaa jaetaan ja toisaalta tiedät ennalta minkä aiheisia hakuja on todennäköisesti tulossa. Tässä kehyksenä on tuo edellä mainittu tutkimus- ja innovointiohjelma, jota päivitetään projektien tulosten perusteella ja yleensäkin toimintaympäristön muutosten myötä ja nämä viedään sitten ehdotuksina tulevien vuosien tutkimushakujen sisältöön.
Kumppanuus ei kuitenkaan itse osallistu tutkimushakuihin lähettyjen ehdotusten arviointiin, eikä se myöskään itse muodosta tai suosi mitään konsortiota. Korostettakoon sitäkin, että tutkimushakuihin ehdotuksen lähettäminen ei sinänsä edellytä jäsenyyttä kumppanuudessa. Mutta kumppanuus toimii kuitenkin alustana ja fasilitoijana toimijakentän verkostoitumiselle ja konsortioiden muodostumiselle tutkimushakuihin. Ja niin kuin kaikessa T&K:ssä tulosten jalkauttaminen saa vasta aikaan oikeita vaikutuksia, eli kumppanuus pyrkii vaikuttamaan mm. regulaation ja standardoinnin kehittämiseen.
Suomalaiset menestyivät kohtuullisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman vuosien 2021 ja 2022 CCAM-hauissa. Suomalaisia partnereita pääsi mukaan ainakin viiteen hankkeeseen:
- ULTIMO (Ulkoinen linkki) Advancing Sustainable User-centric Mobility with Automated Vehicles
- IN2CCAM (Ulkoinen linkki) Enhancing Integration and Interoperability of CCAM eco-system
- ROADVIEW (Ulkoinen linkki) Robust Automated Driving in Extreme Weather,
- EVENTS (Ulkoinen linkki) Reliable in-Vehicle perception and decision-making in complex environmental conditions
- FAME (Ulkoinen linkki) Framework for coordination of Automated Mobility in Europe
Kaiken kaikkiaan valittiin 17 hanketta. Seuraava CCAM-haku avautuu todennäköisesti toukokuussa 2023.
Keskeisinä teemoina muun muassa käyttäjien tarpeet ja ajoneuvotekniset vaatimukset
Kumppanuudessa kehittäminen on jaettu koordinaation lisäksi kuuden teeman alle, jotka kuvastavat keskeisiä huomioon otettavia näkökulmia automaation edistämiseksi tavoitteiden suuntaan:
- käyttäjien tarpeet ja sosiaalinen näkökulma liikkumiseen
- avainteknologioiden vaatimukset, esimerkiksi tekoäly, kyberturvallisuus
- ajoneuvotekniset vaatimukset mm. niiden turvallisuus ja luotettavuus, ympäristön havainnointi, ihminen-kone vuorovaikutus
- turvallisuuden validoinnin prosessit, testit ja menetelmät
- integrointi liikennejärjestelmään sisältäen fyysisen ja digitaalisen infran, liikenteen hallinnan
- ratkaisujen toimivuuden ja potentiaalin laajamittaiset demonstraatiot todellisessa liikenteessä, jotka hyödyntävät kaikkien teemojen tuloksia ja luovat pohjaa oikealle käyttöönotolle.
Teemat kytkeytyvät toisiinsa seuraavan kehityskulun kautta: Ensi vaiheessa kehitetään tarvittavat teknologiset rakennuspalikat sekä käyttäjien osallistamisen että turvallisuuden validoinnin menetelmiä (2021– 2024). Toisessa vaiheessa teknologioiden kypsyys pitäisi olla jo niin korkea, että niitä voidaan testata ja validoida eri toimintaympäristöissä (2025–2027). Kolmannessa vaiheessa on sitten tavoitteena laajamittaiset käyttäjälähtöiset demot (2028– 2030), joiden kautta on tarkoitus selvittää, tuottaako lisääntyvä automaatio odotettuja turvallisuus-, ympäristö- ja tehokkuushyötyjä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Traficomin toiminta-alue kattaa tavalla tai toisella lähes kaikki edellä mainitut teemat ja kumppanuus tarjoaa yhden ''työkalun'' ja tietopohjan, jonka kautta pystymme osaltamme edistämään automaatiota tavoitteiden mukaiseen suuntaan Suomessa.
Lisätietoja: https://www.ccam.eu/ (Ulkoinen linkki)
Kirjoittaja Mikko Räsänen työskentelee Traficomissa johtavana asiantuntijana liikenteen digitalisaatio, tieinfra ja tilastot -palvelukokonaisuudessa