Liikenteen automaatio etenee ja on jo osittain osana arkeamme. Sähköpotkulautojen tavoin on mahdollista, että esimerkiksi pienet tavarankuljetusrobotit tulevat osaksi normaalia katukuvaa. Olemmehan tottuneet jo robottiruohonleikkureihin. Kaikki liikenteessä liikkuvat robotit, nykyiset ja tulevat, ovat osa liikennejärjestelmää. Automaatio ei kuitenkaan ole vain automaattisia liikennevälineitä ja robotteja, vaan sillä on roolia myös liikenteeseen liittyvän tiedon keräämisessä ja sen hyödyntämisessä, liikenteen ohjauksessa ja sen hallinnassa sekä liikenneverkkojen rakentamisessa ja kunnossapidossa. Näiden asioiden automatisoinnissa tarvitaan niin valtion toimijoita, kuntia kuin yksityisiä toimijoitakin.
Liikenteen automaation periaatepäätöksen mukaan liikenteen automaation kehittämisen visio on, että tulevaisuuden liikenne on nykyistä turvallisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää. Pitkään on puhuttu siitä, että liikenteen automaatiolla voidaan vaikuttaa muun muassa liikennejärjestelmän tehokkuuteen ja kaupunkien tilan käyttöön. Myös valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuosille 2021–2032 (Liikenne 12) on tunnistettu, että automaatio on yksi keino edistää suunnitelman tavoitteita liikennejärjestelmän saavutettavuudesta, kestävyydestä ja tehokkuudesta.
Automaatiota tulee edistää kaikilla liikennejärjestelmäsuunnittelun tasoilla
Liikennejärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, joka muodostuu kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä, niitä palvelevista liikenneverkoista, viestintäyhteyksistä ja tiedosta sekä liikenteen palveluista, liikennevälineistä ja liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Automaatio tulee olemaan osa tätä järjestelmää kaikilla eri tasoilla.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa suunnitellaan koko liikennejärjestelmän kokonaisuutta kestävällä tavalla maankäyttö huomioiden. Liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään Suomessa valtakunnan tasolla, ylimaakunnallisella tasolla, maakuntatasolla, kaupunkiseututasolla sekä kaupungin tai kunnan tasolla. Kun automaatiota halutaan suunnitella kiinteäksi osaksi liikennejärjestelmän kokonaisuutta, tulee sitä tehdä kaikilla eri suunnittelutasoilla. Käymmekin aktiivista vuoropuhelua liikennejärjestelmäsuunnittelua tekevien toimijoiden kanssa siitä, miten automaatioon tulisi varautua ja miten se tulisi huomioida eri tasoilla.
Miten automaatiolla voidaan tukea kestävää liikkumista?
Liikennejärjestelmän kehittämisessä kestävän liikkumisen edistäminen on tällä hetkellä erityisesti pinnalla. Ilmastonmuutos ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt tarpeen pikaisesti luopua fossiilista polttoaineista ja yksi keinoista on edistää kestävää liikkumista. Kävely ja pyöräily ovat olennainen osa kestävää liikkumista ja niiden suosion edistämistä tehdään sekä valtion tasolla, että kunnissa ja kaupungeissa. Miten automaatiolla voidaan tukea kestävää liikkumista? Miten automaattiajoneuvot osaavat toimia yhdessä kävelijöiden, pyöräilijöiden ja muita kestäviä liikkumisvälineitä käyttävien kanssa? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei vielä ole vastauksia, mutta jotka täytyy huomioida, kun automaatiota kehitetään.
Myös joukkoliikenteen suosion kasvattaminen on tärkeää, mikäli halutaan siirtyä fossiilittomaan Suomeen. Tähän mennessä tehdyissä kokeiluissa ja strategioissa on todettu, että automaatiolla voitaisiin parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa muun muassa niin, että automaattisilla pikkubusseilla hoidettaisiin ensimmäisen ja viimeisen kilometrin matkoja , joita on vaikea järjestää kannattavasti muilla joukkoliikennevälineillä. Eli esimerkiksi juna-asemalta pääsisi automaattisella kyydillä melkein kotiovelle. Tämä voisi lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta verrattuna oman auton käyttöön.
Erilaisten automaatiosovellusten vaikutuksia on yritetty selvittää sekä yksittäisissä kokeiluhankkeissa että laajoissa EU-tason hankkeissa, mutta vielä on paljon selvitettävää. Liikennejärjestelmän näkökulmasta on erittäin tärkeää muodostaa kuvaa siitä, miten automaation hyödyntäminen eri tasoilla vaikuttaa yhteiskunnan tasolla – miten automaatiosta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä ja negatiiviset vaikutukset minimoitua. Tavoitteena tulee olla sellaisen automaation edistäminen, kehittäminen ja tukeminen, joka hyödyttää laajasti yhteiskuntaa – emmehän halua, että automaatiosovelluksilla esimerkiksi huononnetaan kansanterveyttä tai lisätään liikenteen päästöjä.
Yhdessä tietoa vaihtaen
Traficomissa haluamme käydä aktiivista keskustelua siitä, miten automaatio kehittyy ja miten me Suomessa voimme saada siitä mahdollisimman paljon hyötyä. Traficomin tehtävänä on muun muassa edistää automaatiokokeiluita sekä tukea automaation sääntelyn kehittämistä. Käymme myös aktiivista vuoropuhelua liikennejärjestelmäsuunnittelua tekevien toimijoiden kanssa siitä, miten automaatioon tulisi varautua ja miten se tulisi huomioida eri tasoilla.
Meillä ei ole valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta avoimella keskustelulla ja tiedonvaihdolla siitä, mitä automaatiokehityksessä tapahtuu, mitä tiedämme eri sovellusten vaikuttavuudesta ja mitä eri kokeiluista on opittu, lisätään yhteistä tietoisuutta aiheesta ja näin osaamme suunnata tekemistä kaikilla eri tasoilla toivottuun suuntaan. Tähän eväitä tulee myös osaltaan antamaan tämän vuoden lopussa valmistuva ensimmäinen versio liikenteen automaation tilannekuvasta osana liikennejärjestelmäanalyysiä.
Kirjoittajat Michaela Sannholm ja Taru Pakkanen työskentelevät erityisasiantuntijoina Traficomissa liikkumisen palvelut -palvelukokonaisuudessa. Jatketaan keskustelua Twitterissä @PakkanenTaru