Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Matkaketjujen ja matkatiedon esteettömyyden eteen tehtävä vielä runsaasti töitä

Traficom julkaisee osana liikennejärjestelmäanalyysiä tilannekuvia liikenteen palveluiden esteettömyydestä ja keskeisistä kehitystarpeista. Tilannekuvat osoittavat, että matkaketjujen ja matkatiedon esteettömyyden eteen on tehtävä vielä runsaasti töitä. Erityisesti matkan suunnittelua tukevan ennakkotiedon saatavuutta tulisi parantaa kaikissa liikennemuodoissa.

Pyörätuolissa istuva mies nousemassa junaan Helsingissä.

Traficomin liikennejärjestelmäanalyysi tieto.traficom.fi-sivustolla (Ulkoinen linkki) tarjoaa kattavaa tietoa liikennejärjestelmää koskevaa päätöksentekoa varten. Liikenteen palveluiden esteettömyyden tilannekuvat ovat osa tätä kokonaisuutta. Syksyllä 2021 julkaistiin paikallisjoukkoliikenteen, junaliikenteen ja pitkämatkaisen linja-autoliikenteen esteettömyyden tilannekuvat ja kesällä 2022 lentoliikenteen sekä matkustaja-alusliikenteen tilannekuvat.

Tilannekuvien kokoaminen osoitti, että perustiedot liikenteen palveluiden ja infran esteettömyydestä on hajanaisesti useiden eri tietolähteiden takana. Tietoa siitä, ovatko kalusto, pysäkit ja asemat esteettömiä joutuu etsimään useasta eri paikasta ja useimmiten varmistelemaan puhelimitse tai sähköpostitse. Tietojen etsimiseen kuluu runsaasti aikaa, minkä olettaisi tarkoittavan, että spontaani matkaan lähtö on useammalle toimintarajoitteiselle henkilölle käytännössä mahdotonta. Matkan suunnittelua tukevan ennakkotiedon tarjoamisessa onkin parannettavaa kaikissa liikennemuodoissa.

Juna- ja paikallisjoukkoliikenteessä parhaiten esteetöntä kalustoa

Liikkumisesteisten näkökulmasta esteetöntä kalustoa on parhaiten tarjolla junaliikenteessä ja kaupunkien järjestämässä paikallisjoukkoliikenteessä eli kaupunkiliikenteen busseissa ja raitio- ja metroliikenteessä. Pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä vain hyvin rajatuilla yhteysväleillä ja vuoroilla on mahdollisuus matkustaa pyörätuolin kanssa. 

Lentoliikenteessä avustamispalvelut ovat pitkälle hiotumpia, mikä edistää erityistarpeiden huomioimista, mutta liikkumisesteisten matkustamismahdollisuudet riippuvat paljolti koneen koosta. Vesiliikenteen puolella liikkumisesteisillä on tilannekuvan perusteella valtaosin pääsy julkisesti rahoitettuun kotimaan matkustaja-alusliikenteeseen ja esteettömiin matkustajapalveluihin.  

Joukkoliikennepysäkkien sekä rautatie- ja linja-autoasemien esteettömyydessä on vielä merkittävästi parannettavaa. Satamissa ja lentoasemilla esteettömyys toteutuu paremmin ja avustamispalvelua on saatavissa kaikilla lentoasemilla ja suurissa kotimaan satamissa. 

Monikanavaista viestintää eniten junaliikenteessä ja HSL:n paikallisjoukkoliikenteessä 

Näkö- ja kuulovammaisten liikkumista sujuvoittaa etenkin matkan aikainen monikanavainen (moniaistinen) tiedotus, joka tarkoittaa sitä, että liikenteen informaatiopalvelut ja erilaiset verkkosivut ja mobiilisovellukset ovat saatavilla sekä kuulovammaisille että näkövammaisille henkilöille soveltuvassa muodossa. Monikanavaisuus toteutuu nykytilanteessa parhaiten junaliikenteessä ja HSL-alueen paikallisjoukkoliikenteessä. 

Junaliikenteessä moniaistista tiedotusta tukevat kaikissa junissa käytössä olevat kuulutukset sekä laajasti käytössä olevat infomonitorit. Pitkämatkaisessa linja-autoliikenteessä kuljettajilta saadaan merkittävästi erityisryhmien näkökulmasta tarpeellista apua ja tietoa matkan etenemisestä. Paikallisjoukkoliikenteessä kuulutusjärjestelmiä ei ole vielä laajamittaisesti käytössä HSL-alueen ulkopuolella, mutta tilannekuvan julkaisemisen jälkeen kuulutusten käyttöönotto on aloitettu esimerkiksi Turun seudun joukkoliikenteessä. Matkustamonäyttöjen käyttöönotto on edennyt nopeammin. Poikkeus- ja häiriötiedotteiden jakaminen saavutettavassa muodossa on haaste kaikissa liikennemuodoissa. 

Verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuus on edennyt junaliikenteessä ja paikallisjoukkoliikenteessä ja olemassa olevista kehittämistarpeista on kerrottu saavutettavuusselosteissa. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen, lentoliikenteen ja matkustaja-alusliikenteen verkkosivujen tai sovellusten saavutettavuudesta ei ole kattavaa julkaistua tietoa.

Digitaalisten asiakaspalvelujen käyttäminen koetaan vaihtelevasti eri erityisryhmien näkökulmasta. Ikääntyneiden matkustajien ja niiden, joilla on kognitiivisia haasteita, näkökulmasta lipunoston ja asiakaspalvelun siirtyminen digitaaliseksi koetaan eniten heikennyksenä palvelutasoon. Esimerkiksi junaliikenteessä liikkumisesteisten näkökulmasta lipun ostaminen sähköisistä kanavista onnistuu, mutta henkilökohtainen avun antaminen myös junamatkan aikana on tärkeää. 

Tutustu tarkemmin liikennemuotojen esteettömyyteen 

Jatkossa liikenteen palveluiden esteettömyyden tilannekuvia päivitetään kahden vuoden välein. Vuonna 2023 on tarkoitus julkaista uutena taksiliikenteen esteettömyyden tilannekuva. 

Esteettömyyden tilannekuvien kokoamisen lisäksi Traficom on mukana liikenne- ja viestintäministeriön demo-hankkeessa, joka tuottaa käyttäjäkokemuksia matkaketjujen esteettömyydestä. Hankkeessa neljä eri tavoin toimintarajoitteista kokemusasiantuntijaa teki yhteisen matkaketjun ja dokumentoi matkan suunnitteluun ja kulkuun liittyviä onnistumisia ja haasteita. Hankkeen raportti julkaistaan syksyllä 2022. 

Lue lisää paikallisliikenteen esteettömyydestä (Ulkoinen linkki)

Lue lisää junaliikenteen esteettömyydestä (Ulkoinen linkki)

Lue lisää pitkämatkaisen linja-autoliikenteen esteettömyydestä (Ulkoinen linkki)

Lue lisää lentoliikenteen esteettömyydestä (Ulkoinen linkki)

Lue lisää matkustaja-alusliikenteen esteettömyydestä (Ulkoinen linkki)

 

Kirjoittaja Taina Saarinen työskentelee Traficomissa erityisasiantuntijana Liikkumisen palvelut -palvelukokonaisuudessa ja on vastannut esteettömyyden tilannekuvien kokoamisesta. Jatketaan keskustelua Twitterissä @taina_saarinen (Ulkoinen linkki)

Päivitetty