Vuonna 2015 liikenne- ja viestintäministeriön julkaisema Liikenteen älykkään automaation edistämissuunnitelma veti yhteen sen hetken arvioita ja aikomuksia liikenteen automaation etenemisestä. Tieliikenteessä oli tuolloin erityisen kova vauhti päällä, ja esimerkiksi Tesla ennusti autojensa ajavan itsestään jo vuoden 2016 aikana. Valtaosa muistakin isoista autonvalmistajista lupasi automaattisia autoja teille viimeistään vuoteen 2021 mennessä. Miltä maailma näyttää vuonna 2022, ja mitä me Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa teemme liikenteen automaation edistämiseksi?
Itseohjautuva rahtilaiva, drone ruokalähettinä ja digitaalista kulunvalvontaa rautateillä
Miltä liikenteen automaation eteneminen näyttää näin seitsemän vuotta LVM:n edistämissuunnitelman (Ulkoinen linkki) julkaisun jälkeen? Täysin ilman kuljettajaa liikkuvia robottiautoja ei vieläkään voi ostaa kaupasta, mutta sellaisen kyytiin pääsee kyllä eri puolilla maailmaa – jopa täällä lumisessa Suomessakin! Tampereella pyörii parhaillaan maaliskuun puoliväliin kokeiluhanke (Ulkoinen linkki), jossa automaattisilla ajoneuvoilla voi matkustaa ilmaiseksi Hervannan alueella tietyllä reitillä.
Vesiliikenteessäkin automaatio on edennyt kehityksen virrassa. Marraskuussa 2021 maailman ensimmäinen itsestään ohjautuva rahtilaiva (Ulkoinen linkki) teki neitsytmatkansa Norjassa, ja Suomessa Turun saaristossa ajettiin vuonna 2018 ensimmäinen autonominen lauttamatka (Ulkoinen linkki). Helsingissä on jo kahtena kesänä voinut tilata itselleen robottiveneen (Ulkoinen linkki)rantaan kännysovelluksella. Nyt tammikuussa Japanissa (Ulkoinen linkki)matkustaja-alus matkasi pitkän reittiosuuden ja telakoitui satamaan automaattisesti.
Miehittämättömässä ilmailussa suunnitellaan yhteistä ilmatilan hallintajärjestelmää yhä yleistyvän droneliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Droneja käytetään laajasti jo erilaisissa kuvaus- ja valvontatehtävissä, mutta halutessaan voi jo tilata dronella toimitetun ruokakassin (Ulkoinen linkki) kotiin tai piknik-korin puistoon, ihan täällä Helsingissä!
Raideliikenteessä ilman kuljettajaa toimivia automaattimetroja on ollut käytössä jo 1980-luvulta, jolloin Ranskan Lille ja Japanin Kobe olivat tässä edelläkävijöitä. Suomessa Helsingin metron automatisoiminen ei ensiyrityksellä onnistunut, mutta automaation suurimpia hyötyjä haetaan rautateiden kulunvalvontaa ja liikenteen ohjausta kehittämällä suuressa Digirata-hankkeessa (Ulkoinen linkki).
Monipuolista asiantuntijatietoa automaation edistämiseksi
Paljon on siis liikenteen automaation saralla tapahtunut, vaikka jokusen vuoden takainen huikein huuma on hieman rauhoittunut. Mediassa ja julkisessa keskustelussa uuden, kiinnostavan teknologian tulevaisuuden näkymät voivat näyttäytyä utuisina. Asiantuntijatasolta tarkasteltuna automaation kehitys liikenteessä on kuitenkin noudattanut yllättävänkin hyvin niitä arvioita, joita viime vuosikymmenen puolivälissä tehtiin.
Meidän tehtävämme Traficomissa on edistää liikenteen automaatiota sekä mahdollistaa siihen liittyvät kokeilut, tutkimukset ja innovaatiot. Monipuolisen ja pohditun asiantuntijatiedon tarjoaminen on yksi Traficomin keskeisistä rooleista liikenteen automaation edistämisessä. Tuemme liikenne- ja viestintäministeriötä, sisarvirastojamme ja muita sidosryhmiä vahvan asiantuntijuuden ja vaikuttamisen avulla kaikissa liikennemuodoissa unohtamatta tietoliikenneverkkoja ja -yhteyksiä sekä kyberturvallisuutta. Tuemme erityisesti ministeriötä aihepiirin sääntelyn kehittämisessä. Myönnämme tarvittaessa myös lupia kokeiluihin ja tuemme niiden suunnittelemisessa.
Automaatiota edistettävä ihmisten tarpeet ja kyvyt edellä
Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen liikenteen automaation edistämisestä (Ulkoinen linkki)marraskuun lopussa. Siinä todetaan, että automaatiota liikenteessä tulee edistää ihmisten tarpeet ja kyvyt edellä, ei itsearvoisesti teknologian ehdoilla.
Tämän lähestymistavan tärkeyden ymmärtää jokainen, joka on kokeillut tai käyttänyt uudempien autojen erilaisia kuljettajaa tukevia järjestelmiä, esimerkiksi erilaisia kaistavahteja tai mukautuvia vakionopeussäätimiä. Aina ei välttämättä ole kuskille selvää, onko järjestelmä päällä tai miten se ylipäätään eri tilanteissa toimii. Lohdutuksena voin todeta, että käyttöohjeista nämä asiat selviävät. Mutta kuinka moni teistä on auton manuaalia tällä tarkkuudella lukenut - etenkin jos käytössä on vuokra-auto?
Kehitys ei ole suora polku – aktiivisuutta tarvitaan
Olen työni puolesta seurannut liikenteen automaation kehitystä 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Olin itse asiassa yksi kirjoituksen alussa mainitun edistämissuunnitelman kirjoittajista. Voin sanoa olevani vaikuttunut siitä kehityksestä, mitä olen nähnyt tänä aikana. Kesällä 2016 seikkailin San Franciscon esikaupunkialueella yksinäisenä jalankulkijana Waymon silloinkin jo koekäytössä olleiden robottiautojen joukossa. Risteyksissä ja suojateillä roboautot olivat tuolloin vielä varsin arkoja, mutta tuo puolen päivän kohtaaminen antoi luottoa siihen, että täysin automaattinen ajaminen kaupunkiympäristössä on mahdollista, ainakin kun olosuhteet ja resurssit ovat kunnossa.
Viime vuosina robottiautojen kyydistä on voinut nauttia kotimaassakin, kuten nyt Tampereella, ihan talvikeleissä. Minulle tämä on taas yksi näyte teknologian kehityksen vääjäämättömyydestä, positiivisessa mielessä. Erilaisten antureiden havainnointikyky paranee, niiltä saatavaa dataa voidaan säilöä tiiviimmin ja käsitellä tehokkaammin laskutehon ja algoritmien kyvykkyyden kasvaessa.
Kehitys ei kuitenkaan ole suora polku, vaikka tavoitteet ovatkin selkeitä. Liikenteessä automaatiolta ja teknologialta halutaan lisää turvallisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Liikenteessä keskeisessä osassa on ihminen, joka liikkuu tai liikuttaa muita. Teknologian tulee siis olla ymmärrettävää ja vastata ihmisten oikeisiin tarpeisiin. Tämä vaatii aktiivista otetta ja tekemistä meiltä liikenteen ja viestinnän viranomaisilta. Niin tuuli tuulee lopulta myös sinne roboseni luo.
P.S. Jos muuten robottiautot kiinnostavat tai mietityttävät, tulehan kuulolle Facebook-livelähetykseemme 10.2. klo 17. Lisätietoa on tulossa pian Facebook-sivullemme.
Kirjoittaja Eetu Pilli-Sihvola työskentelee Traficomissa liikenteen digitalisaatio, tieinfra ja tilastot -palvelukokonaisuuden päällikkönä ja avaa kirjoituksellaan liikenteen automaatiota käsittelevän blogisarjan vuodelle 2022. Jatketaan keskustelua Twitterissä @EPilliSihvola (Ulkoinen linkki).