Liikenteen automaatioon kohdistuu monia odotuksia. Automaattinen liikenne nähdään turvallisempana, tehokkaampana ja kestävämpänä kuin nykyinen liikenne. On arvioitu, että yli 90 prosentissa kaikista onnettomuuksista syynä on inhimillinen virhe. Kun tulevaisuuden täysin autonominen ajoneuvo ei enää tarvitse ihmistä toimimaan kuljettajana, inhimillisen virheen aiheuttamat onnettomuudet loppuvat. Täysin automatisoituun tieliikenteeseen on vielä kuitenkin matkaa. Mutta mikä sitten on kuljettajan rooli automaation kehittyessä?
Ajoneuvojen tekninen kehitys on merkittävästi vaikuttanut liikenneturvallisuuteen. Autoissa on jo pitkään ollut erilaisia kuljettajaa avustavia järjestelmiä, jotka nimensä mukaisesti auttavat kuljettajaa ajoneuvon hallinnassa ja pyrkivät estämään onnettomuuden synnyn tai vähentämään sen vakavuutta. Euroopan neuvosto hyväksyi 8.11.2019 uuden turvallisuusasetuksen (Ulkoinen linkki), joka lisää merkittävästi uusien autojen liikenneturvallisuutta tuomalla monet uusista kuljettajaa avustavista järjestelmistä pakollisiksi. Turvallisuusasetus astuu voimaan vaiheittain vuosina 2022–2029. Ajoneuvojen täysautomaatio on osa tätä jatkuvaa kehitystä.
Kuljettajan roolin kannalta merkittävä ensimmäinen askel on Wienin kansainvälisen tieliikennesopimuksen muutos (Ulkoinen linkki), joka tulee voimaan heinäkuussa 2022. Siinä todetaan, että kuljettajan olemassa oloa koskeva vaatimus voitaisiin katsoa täytetyksi automaattisen ajojärjestelmän avulla. Edellytyksenä on, että ajoneuvon käyttämä automaattinen ajojärjestelmä noudattaa kansallisia ja kansainvälisiä teknisiä vaatimuksia sekä kansallisia liikennesääntöjä.
Mitä kuljettajalle tapahtuu automaation kehittyessä? Kuka on kuljettaja?
Automaation kehittyminen tuo muutoksia kuljettajan rooliin ja vastuihin ajoneuvon hallinnassa. Se saattaa myös asettaa uusia vaatimuksia kuljettajalle ennen täysautomaatiota. Automaation etenemistä havainnollistaa usein käytetty SAE Internationalin tasoluokittelu (Ulkoinen linkki).
Tasoilla 0–2 autossa on kuljettajaa varoittavia ja avustavia järjestelmiä. Kuljettaja on kuitenkin täysin vastuussa ajamisesta koko matkan ajan. Tason 3 ajoneuvossa on jo automaattinen ajojärjestelmä, joka toimii kuljettajana, kun se on kytkettynä päälle. Järjestelmä toimii tietyissä tarkoin rajatuissa olosuhteissa, ja kun olosuhteet muuttuvat, järjestelmä kehottaa kuljettajaa ottamaan ajoneuvon hallintaan. Tason 3 ja 4 ero ei ole selkeä, sillä vaikka edellä mainitussa kuvauksessa vain tasoon 3 on liitetty kuljettajan varuillaanolo ja ajoneuvon hallintaan otto, niin vasta käytännössä täysautomaatiossa ei ole enää kuljettajaa tai vastuukäyttäjää, vain matkustajia.
Mitä haasteita kehitys asettaa kuljettajalle? Voiko kuljettaja ottaa nokoset?
Vaikka ajoneuvojen valmistajat pyrkivät suunnittelemaan järjestelmistä mahdollisimman käyttäjäystävällisiä, on vaikea ennustaa, miten lisääntynyt automaatio vaikuttaa kuljettajaan. Miten hyvin kuljettajan ja järjestelmän välinen kommunikaatio ja yhteistoiminta sujuvat? Vaikka järjestelmä hoitaisikin tietyn osan matkasta itsenäisesti, tulee kuljettajan kuitenkin olla valmiina ottamaan ajamisen hallinta itselleen järjestelmän tai olosuhteiden niin vaatiessa.
Kuljettaja joutuu normaalin ajotoiminnan lisäksi toimimaan myös järjestelmän toiminnan tarkkailijana. Tämä saattaa lisätä kuljettajan kokemaa ajamisen kuormittavuutta. Toisaalta tällainen ei-toiminnallinen tarkkailu saattaa saada huomion herpaantumaan, ja kun järjestelmä antaa signaalin haltuunotosta, kuljettaja ei huomaa tätä tai huomaa sen niin myöhään, että järjestelmä joutuu pysäyttämään auton vaaran välttämiseksi. Tämä taas voi aiheuttaa yllättäviäkin ja mahdollisesti myös potentiaalisesti vaarallisia tilanteita liikenteessä. Osalla ajomatkaa tapahtuva automaatioajo ei siis salli kuljettajan paikalla istujaa nukkumaan matkan aikana.
Paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia – vielä
Mitä tapahtuu ajotaidolle, kun automaattinen järjestelmä hoitaa ajamista enenevässä määrin ja kuitenkin kuljettajan pitää pystyä ottamaan ajamisen hallinta itselleen tarvittaessa? Vaatiiko tällainen osittainen ajotehtävä erilaista osaamista kuin ns. normaaliajaminen? Onko sillä vaikutuksia reagointikykyyn? Muuttuvatko ajamisen terveysvaatimukset jossain vaiheessa kehityskulkua? Miten automaatio muuttaa mahdollisesti kuljettajan käyttäytymistä? Mikä vaikutus sillä on kommunikaatioon muiden tiellä liikkujien kanssa? Mitä vaikutuksia automaatiolla tai kuljettajan käyttäytymisen muutoksella on liikenteeseen? Miten kuljettaja oppii käyttämään ajoneuvoa, jossa on automaattinen järjestelmä?
Uusissa autoissa on jo nyt parisataa sivuinen käyttöohje, josta löytyy paljon tietoa oman auton avustavista järjestelmistä ja niiden toiminnasta eri olosuhteissa. Suurin osa meistä kuitenkin oppii käytännön kautta tutustumalla ajoneuvon ominaisuuksiin. Interaktiivinen sovellus, joka opastaa ajoneuvon käyttäjää saattaa olla tulevaisuuden käyttöohjekirja ja samalla automaatioajoneuvon käyttökoulutus. Ford on jo tällaista ajatusta esitellytkin videolla ‘Escape Room’ Concept Gamifies Mustang Mach-E - YouTube (Ulkoinen linkki).
Kaikki uusi tekniikka kiehtoo ja ihmisen kokeilunhalulla ja yliluottamuksella voi olla myös vakavia seurauksia. Kuljettajan on tärkeää tiedostaa oma vastuunsa ja tuntea ajoneuvo ja sen järjestelmien ominaisuudet ja rajoitukset niin nyt kuin jatkossakin.
Automaatio muuttaa maailmaa – myös lainsäädännön muututtava
Automaatiolla voi olla laajoja vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen ja kulutustottumuksiin tulevaisuudessa. Automaatiojärjestelmä voi lisätä ihmisten vapaa-aikaa mahdollistamalla matkan aikaisen muun toiminnan. Täysautomaatio voi mahdollistaa myös itsenäisen liikkumismahdollisuuden niille, joille se nyt ilman saattajaa ei ole mahdollista, kuten lapsen matkan harrastukseen tai ikääntyneen henkilön omaehtoisen asioinnin. Liikenteen automaatio ja sen vaikutukset ovat keskeinen tutkimuksen kohde nyt ja tulevaisuudessa.
Automaatioajoneuvojen kehitys jatkuu, ja ajoneuvovalmistajat ovat kertoneet esittelevänsä lähitulevaisuudessa jo tason 3 ajoneuvoja. Samanaikaisesti automaatiota koskevaa lainsäädäntötyötä tehdään jo usealla taholla. Myös meillä on käynnistynyt tieliikenteen automaation sääntelyhanke (LVM032:00/2021). Tavoitteenamme on, että tulevaisuuden tieliikenteen automaatio olisi turvallista, käyttäjäystävällistä ja sen kehitystyötä ohjaisivat eettiset periaatteet.
Kirjoittaja Elina Uusitalo työskentelee Traficomissa Ajokortit ja tutkinnot -palvelukokonaisuuden erityisasiantuntijana.