Kukapa meistä ei olisi miettinyt autoa ajaessaan sitä, että miksi henkilöautot eivät ole niin kehittyneitä, että ne hoitaisivat ajamisen automaattisesti. Olisi mahtavaa, jos karttaohjelmaan tehdyn reittisuunnitelman jälkeen painaisi napista ja auto lähtisi automaattisesti liikkeelle hoitaen auton ohjaamisen, kiihdyttämisen, jarruttamisen ja kaiken ajamiseen liittyvät muut toimenpiteet. Pienet tupluurit auton ratissa tekisivät terää, ja määränpäässä voisi herätä levänneenä ilman matkan aiheuttamaa rasitusta. Voisiko oman mukavuuden maksimoinnin lisäksi automaattiajaminen parantaa myös ajoturvallisuutta?
No ihan vielä tämä kaikki ei ole mahdollista, eikä markkinoilla ole autoja, jotka hoitaisivat ajamisen kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa ilman ihmiskuljettajan vaikutusta. Matka siihen suuntaan on kuitenkin jo alkanut, ja se kulkee kokeilujen kautta. Traficom edistää tieliikenteen automatisoitumista mahdollistamalla automaattiajamisen ja -ajoneuvojen kokeilut ja huolehtii, että ne voidaan tehdä turvallisesti. Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Uuden teknologian testaamiseen tarvitaan koekilpiä
Suomessa tieliikenteessä käytettävät autot ovat tyyppihyväksyttyjä, millä varmistetaan niiden toimivuus. Uuden teknologian mukaista tekniikkaa sisältävät autot eivät yleensä ole tyyppihyväksyttyjä, ja siten niitä ei myöskään ole mahdollista rekisteröidä, eikä niissä voida käyttää normaaleja rekisterikilpiä. Testaaminen edellyttää koekilpien käyttöä.
Automaattiajamista ja automaattiajoneuvoja on mahdollista testata Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämällä koenumerotodistuksella ja todistukseen liittyvillä ajoneuvoon kiinnitettävillä koekilvillä. Traficom voi hakemuksesta myöntää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavalle liikkeelle, laitokselle tai muulle yhteisölle koenumerotodistuksen, joka oikeuttaa ajoneuvon väliaikaiseen käyttöön liikenteessä koenumerokilvin. Koenumerokilvin saa kuljettaa rekisteröimättömiä ja liikennekäytöstä poistettuja ajoneuvoja, kun kysymyksessä on todistuksen saajan harjoittamaan toimintaan välittömästi liittyvä ajoneuvon tai sen laitteiden tutkimukseen tai tuotekehittelyyn liittyvä koe.
Robottibusseja on Suomessa kokeiltu viime vuosina erilaisissa hankkeissa jo usean vuoden ajan. Ensimmäinen automaattiajamisen kokeilu yleisellä tiellä tehtiin vuonna 2016. Kokeiluja on järjestetty muun muassa Helsingissä, Espoossa, Hämeenlinnassa, Tampereella sekä Pohjois-Suomessa. Traficom on myöntänyt yhteensä noin 25 automaattiajoneuvojen kokeilulupaa noin 10 eri toimijalle.
Mitä tutkitaan? Tarvitaanko kokeiluissa kuljettajia?
Toistaiseksi Suomessa toteutetut automaattiajamisen testit ovat olleet tutkimushankekokeiluja, joissa on keskitytty automaattisen ajoneuvoteknologian ja sen toimivuuden kehittämiseen. Ensimmäiset automaattiajamisen testit suoritettiin tyyppihyväksymättömillä pienoisbusseilla, joissa ei ollut perinteisiä ohjauslaitteita lainkaan. Ajoneuvoja kuljetettiin ennalta määrätyillä reiteillä ja niin sanottu turvakuljettaja puuttui ajamiseen vain poikkeustilanteissa. Tämän tyyppiset testit ovat jatkuneet ja laajentuneet pienimuotoisesti osaksi kaupunkien joukkoliikennettä.
Toinen suuntaus automaattiajamisen testaamisessa on ollut tyyppihyväksytyt henkilöautot, joihin on lisätty uuden teknologian mukaista tekniikkaa. Näissä tutkimuksissa on keskitytty ajoneuvojen ja niiden teknologian toimivuuteen Suomen talviolosuhteissa. Kolmas suuntaus automaattiajamisen testaamisessa on ollut erilaiset moottorityökoneita muistuttavat automaattisesti liikkuvat robottiajoneuvot. Näissä tutkimuksissa on keskitytty testaamaan automaattisesti kulkevien ajoneuvojen soveltuvuutta muun muassa tavaroiden kuljettamiseen tai teiden ylläpitoon. Näissä kuljettaja ei ole ollut ajoneuvon sisällä ja kuljettaja on kävellyt ajoneuvon vierellä puuttuen ohjaamiseen vain tarvittaessa.
Edellä kuvatuissa automaattiajamisen kokeiluissa on mukana ollut aina kuljettaja, jolla on ollut ajoneuvon kuljettamiseen vaadittu ajo-oikeus. Kuljettajan paikasta ei ole säädetty, joten kuljettaja on voinut Suomessa olla joko ajoneuvon sisällä tai ulkopuolella. Toistaiseksi ajoneuvon kuljettaja on useimmiten ollut ajoneuvon sisällä, mutta erityisesti automaattisesti liikkuvien robottiajoneuvojen testeissä kuljettaja on ollut ajoneuvon ulkopuolella.
Kuljetusrobotilla ostokset kotiin – viranomainen tasoittaa tien
Suomen mahdollistava lainsäädäntö ja viranomaisten positiivinen suhtautuminen uuden teknologian käyttöönottamiseen edesauttavat kokeilujen järjestämistä. Tämä on tärkeää, sillä kokeilujen avulla saadaan tietoa siitä, mitkä asiat toimivat ja mitä asioita tarvitsee vielä kehittää. Kokeilujen avulla viranomaiset saavat tietoa siitä, mitä liikennemarkkinoilla on meneillään, ja pystyvät siten tasoittamaan tietä kohti automaattiajamisen ja uuden teknologian käyttöönottoa. Viranomaisten tehtävänä on varmistaa, etteivät säädökset estä kokeiluja ja että kokeilut voidaan suorittaa turvallisesti. Hyvä esimerkki positiivisesta yhteistyöstä viranomaisten ja liikennetoimijoiden välillä on viime aikoina julkiseen liikenteeseen ilmestyneet tavarankuljetusrobotit.
Muutama vuosi sitten Traficom myönsi ensimmäiset kokeiluluvat miehittämättömille tavarankuljetusroboteille. Saatujen kokemusten myötä varmistuttiin näiden laitteiden käyttökelpoisuudesta ja turvallisesta liikkumisesta. Seuraava kehitysvaihe liittyi astetta pienempien tavarankuljetusrobottien käyttöön. Aiempien kokeilujen onnistumisen myötä varmistuttiin tavarankuljetusrobottien tarpeellisuudesta ja niiden laajemman käyttöönottamisen toimenpiteistä. Viranomaisten puolelta tarvittiin ripaus rohkeaa säädösten tulkintaa.
Tätä juttua kirjoittaessa olen ilokseni havainnut TV:n iltauutisista ja sanomalehdistä, että kevyitä tavarankuljetusrobotteja on ilmestynyt pääkaupunkiseudulla liikenteeseen. Se on yksi askel kohti automaattista liikennettä, ja jään innolla odottamaan, mikä on seuraava kehityssuunta. Teleportaatiota odotellessa.
Kirjoittaja Reijo Jälkö työskentelee Traficomissa autoilijan palvelut -osaamisalueella johtavana asiantuntijana