Internetyhteyden laatua mittaamalla käyttäjän on mahdollista seurata oman yhteytensä toimivuutta eri tilanteissa, eri vuorokaudenaikoina ja eri laitteilla. Käyttäjien tekemät internetyhteyden laatumittaukset tuottavat mielenkiintoista aineistoa, jonka avulla pystytään muun muassa analysoimaan mahdollisia katvealueita. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaisemassa vuonna 2022 oman Bittimittari.fi-mittauspalvelunsa.
Vuoden 2022 aikana julkaisemme oman laajakaistayhteyden laatua mittaavan Bittimittari.fi-palvelun, jolla voi mitata niin mobiiliyhteyden kuin kiinteän internetyhteyden laatua. Tavoitteenamme on edistää sovelluksen kautta kaikkien suomalaisten nettikäyttäjien ymmärrystä saamastaan palvelun laadusta. Laadulla tarkoitetaan yhteyden nopeutta verkosta käyttäjälle päin (laskeva nopeus, download) ja käyttäjältä verkkoon päin (lähtevä nopeus, upload) sekä viivettä.
Laatua mittaamalla käyttäjä pystyy arvioimaan, onko esimerkiksi netin nopeuden hitauden syynä oma verkkoyhteys vai se palvelu, jota yrittää tökkimishetkellä käyttää. Internetyhteyden laatua mittaamalla voi myös arvioida liittymäsopimuksessa mainittujen yhteysnopeuksien toteutumista. Riittävän laajaksi muodostuvaa mittausaineistoa voisimme Traficomissa käyttää esimerkiksi katvealueiden tunnistamisessa ja matkaviestinverkon todellisten nopeuksien tason alueellisessa selvittämisessä.
Ennen oman Bittimittari.fi-palvelumme käyttöönottoa on hyvä hetki käydä läpi aiemmin käytössämme olleen Mobiilimittarin aineistosta saatuja havaintoja. Mobiilimittari on VTT:n tarjoama palvelu, josta muodostunutta dataa ostimme käyttöömme vuosina 2015–2020.
Vapaa-ajan palvelut vievät kaistaa
Käyttäjämäärien vaihtelun vaikutuksen mobiiliverkossa saavutettavaan nopeuteen näkee parhaiten tarkastelemalla laskevaa tiedonsiirtonopeutta eri vuorokauden aikoina. Mittaustuloksissa on luonnollisesti myös vuosittaista vaihtelua, mutta ehkä jopa vähemmän kuin odottaisi sen perusteella, että suomalaiset matkaviestinverkot kehittyvät jatkuvasti nopealla tahdilla.
Aineistosta on nähtävissä selkeä trendi, jossa keskimääräinen nopeus on korkeimmillaan yöaikana noin klo 01.00–08.00. Tällöin käyttäjiä on mobiiliverkoissa vähemmän ja yhdelle käyttäjälle jää verkon kapasiteetista suurempi lohko. Tämä näkyy nopeampina saavutettuina nopeuksina.
Keskimääräiset nopeudet laskevat aamusta tasaisesti päivän kuluessa, ollen hitaimmillaan noin klo 20.00–22.00. Monilla asutusalueilla samassa taloudessa, ja laajemmin saman tukiaseman alueella, aloitetaan esimerkiksi suoratoistopalveluiden katsominen iltaisin ennen nukkumaanmenoa, mikä saattaa näkyä tökkivinä yhteyksinä, kun yhdelle käyttäjälle on vähemmän kapasiteettia tarjolla.
Mielenkiintoista on se, että mobiiliverkkojen suorituskyvyn ja kapasiteetin kasvusta huolimatta keskimääräiset nopeudet eivät vaikuta aineistossa merkittävästi kasvaneen. Syitä tälle on varmasti useita, joista selkein lienee se, että verkkoihin lisätään kapasiteettia vain sitä mukaa kuin sen käyttö kasvaa. Kun palvelut ja niiden prosessointi täyttää olemassa olevan kapasiteetin, lisätään kapasiteettia, jonka pian yhä monimutkaistuvat ja lisääntyvät palvelut täyttävät.
Esimerkiksi verkkosivujen toiminnan edellyttämä datamäärä kasvaa jatkuvasti. Monilla nettisivuilla on tekstin lisäksi kuvia ja videoita, jotka vaativat latautuakseen enemmän kaistaa kuin mitä pelkkä tekstin latautuminen veisi. Ylipäätään palvelut ovat jatkuvasti raskaampia esimerkiksi terävöityvien kuvanlaatujen myötä ja vaativat siten enemmän prosessointia myös verkoilta. Voi olla, että matkaviestinverkkojen kasvava kapasiteetti ei nopeuta saavutettavia keskimääräisiä tiedonsiirtonopeuksia ladattavien verkkosivujen tiedostokoon ja käytettävien palveluiden vaatimusten kasvaessa vähintään samaa tahtia.
Huomioi ympäristösi ja tunne liittymäsopimuksesi
Muiden samalla alueella samaa mobiiliverkkoa käyttävien määrän lisäksi yhteyden laatuun vaikuttavat oman laitteen ominaisuudet ja käytettävän palvelun tilanne. Myös esimerkiksi rakennukset ja rakenteet tai luonnonesteet tukiaseman ja käyttäjän välillä hidastavat saavutettavaa nopeutta. Lisäksi liittymää ostaessa valitaan jokin maksiminopeus, jonka yli nopeus ei lähtökohtaisesti mene, vaikka kapasiteettia olisikin.
On siis olemassa useita syitä, miksi mobiiliyhteys saattaa välillä tuntua matelevalta. Mittaamalla yhteyden laatua pystyy varmistamaan, onko ongelma omassa yhteydessä vai käytetyn palvelun päässä. Mikäli yhteys tuntuu aina liian hitaalta, kannattaa varmistaa oman liittymäsopimuksen sisältö. Vaikka nopeudet harvemmin yltävätkään markkinoituihin maksiminopeuksiin, pystyy yksittäinen henkilö pääasiassa hoitamaan arkipäivän mobiiliasiat mainiosti myös alemmilla nopeuksilla.
Mittaamisiin!
Henri & Marja
Henri Tammeaid toimii asiantuntijana Traficomissa ja esimerkiksi testaa eri verkkopalveluiden vaatimia yhteysnopeuksia. Marja Heinonen toimii viestintämarkkina-asiantuntijana viestintäpalveluiden kuluttajatutkimusten ja joukkoistamisaineistojen parissa.
Lukujen pohjana käytetty aineisto
Traficom hankki käyttöönsä VTT:n Mobiilimittari-sovelluksen käyttäjien mittausdataa vuosina 2015–2020 seuratakseen nettiyhteyksien toteutuneita nopeuksia ja ennen kaikkea niiden vaihtelua. VTT:n Mobiilimittari-palvelu on matkaviestinlaitteiden verkkoyhteyden laadun mittaamiseen tarkoitettu sovellus, joka jokaisella mittauksella tuottaa arvon muun muassa laskevalle (download) ja lähtevälle (upload) tiedonsiirtonopeudelle ja viiveelle. Lisäksi palvelun aineistoon tallentuu, mikä laite on käytössä ja mistä sijainnista mittaus tehdään. Mittausmäärät palvelussa vaihtelivat vuosittain noin 210 000 ja 1 160 000 mittauksen välillä.