Tänä päivänä tarve nopeille ja jopa huippunopeille kaikkialle ulottuville tiedonsiirtoyhteyksille on lähes itsestäänselvyys. Oli sitten kyse langattomista tai kiinteistä yhteyksistä, tarvitaan yhä edelleen kuituyhteyksiä ja niiden rakentamista viestintäverkkojen tarpeisiin. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla on keskeinen rooli viestintäverkkojen rakentamisen edistämisessä.
Minulla on ollut ilo olla mukana seuraamassa läheltä datasiirron kehittymistä neljän vuosikymmenen ajan. Muistan, kun nuorena diplomi-insinöörinä 1980-luvulla ollessani erään yksityisen puhelinyhtiön palveluksessa vanhemmat kollegat kertoivat orastavan telekilpailun kuumista hetkistä yksityisten puhelinyhtiöiden ja valtiollisen Posti- ja telelaitoksen välillä. Silloin puhelinyhtiöt rakensivat Datatie Oy -nimisen yrityksen johdolla valtakunnallisia tietoliikenneyhteyksiä, joita varten eri toimijoiden täytyi vetää vielä silloin melko harvinaisia valokuituyhteyksiä. Valokaapeleita kaivettiin osin maahan ja kuituverkkoa rakennettiin kuulemma jopa talkoovoimin ja yhteistyössä maakuntien isäntien kanssa heidän maatilojensa kautta. Valokaapeleiden sijoittaminen voimalinjapylväiden ukkosjohtoihin teki mahdolliseksi riittävän suurikapasiteettisen verkon ulottamisen lähes koko maahan.
Tavoitteena huippunopeat yhteydet kaikille käyttäjille
Noihin aikoihin riittävän suurikapasiteettisella verkolla tarkoitettiin mahdollisuutta tarjota käyttäjille alle 100 kbit/s nopeudella toimivia kiinteitä yhteyksiä. Tämän päivän satojen Mbit/s yhteysnopeuksiin verrattuna ero on huikea - yli tuhatkertainen!
Euroopan komissio pyrkii monin tavoin edistämään jäsenmaissaan vieläkin nopeampien yhteyksien saatavuutta, kilpailua ja investointeja mobiiliin ja kiinteään verkkoon sekä nopeuttamaan ja edistämään 5G-verkkojen käyttöönottoa. Komission visiossa "2030 Digitaalinen kompassi" on tavoite, jossa kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla on jopa huippunopeat gigabittiyhteydet, ja 5G-verkko kattaa kaikki asutut alueet. Tarve yhä nopeammille tiedonsiirtoyhteyksille merkitsee jatkossakin lisääntyvässä määrin kuituyhteyksin rakentamista viestintäverkkojen eri järjestelmien välille.
Yhteisesti rakentamalla saavutetaan kustannussäästöjä
Fyysisen infrastruktuurin rakentaminen on merkittävä kustannuskomponentti uusien verkkojen käyttöönotossa. Fyysisiä infrastruktuureja ovat esimerkiksi suojaputket, kaapelikanavat, tarkastus- ja kaapelikaivot, jakokaapit, pylväät, mastot, tornit, antennilaitteistot ja rakennukset, erityisesti rakennusten ulkopinnat. Euroopan komission 2014 asettama yhteisrakentamisdirektiivi sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannuksia. Suomessa direktiivi on pantu toimeen niin kutsutulla yhteisrakentamislailla, joka on ollut voimassa lähes kuusi vuotta.
Yhteisrakentamislain tarkoituksena on helpottaa nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönottoa ja kannustaa siihen edistämällä olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin yhteiskäyttöä ja mahdollistamalla uuden fyysisen infrastruktuurin yhteisrakentaminen. Yhteisrakentaminen tarkoittaa sitä, että eri verkkojen kuten esimerkiksi sähkö-, tele-, liikenne- ja vesihuoltoverkkojen maaurakointia vaativat työt suoritetaan yhdessä. Eri verkkojen infra rakennetaan samalla kertaa kaikkien yhteisrakentamisen osapuolten osallistuessa kustannuksiin. Yhteisrakentamislakia sovelletaan silloin, jos rakentamisen yhtenä osapuolena on viestintäverkko.
Edistämme aktiivisesti verkkojen yhteisrakentamista ja -käyttöä
Meidän tehtävämme Traficomissa on edistää monin tavoin verkkojen yhteisrakentamista ja -käyttöä. Tähän kuuluu muun muassa yhteisrakentamislaissa määritellyn keskitetyn tietopisteen tarjoaminen, verkkotoimijoiden välisen yhteistyön edistäminen ja verkkotoimijoiden välisten mahdollisten erimielisyyksien ratkaiseminen.
Keskitetty tietopiste muodostuu jo toiminnassa olevasta verkkotietopiste.fi-palvelusta sekä Sijaintitietopalvelusta, jonne verkkojen sijaintitietoja voi alkaa toimittaa myöhemmin tänä vuonna. Verkkotietopiste.fi palvelee ennen kaikkea yhteisrakentamista. Kaikilla verkkotoimijoilla on yhteisrakentamislain mukaan velvollisuus toimittaa tiedot rakentamissuunnitelmista verkkotietopiste.fi-palveluun sekä suostumaan yhteisrakentamiseen oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ellei lainmukaisia perusteita kieltäytymiselle ole.
Sijaintitietopalvelun päätarkoituksena on puolestaan helpottaa ja parantaa olemassa olevan verkkoinfrastruktuurin sijaintitietojen saatavuutta keskitetystä paikasta. Tavoitteena on myös vähentää maanrakennustöistä verkkoinfrastruktuurille aiheutuvia vikatilanteita.
Kannustamme verkkotoimijoita hyödyntämään verkkotietopiste.fi-palvelua
Seuraamme aktiivisesti verkkotietopiste.fi-palvelun käyttöä palvelusta saatavien tilastojen ja raporttien kautta. Verkkotoimijat tuovat vaihtelevalla aktiivisuudella verkkojen rakentamissuunnitelmiin liittyviä hanketietoja palveluun. Vuoden 2021 lopulla verkkotietopiste.fi-palvelussa oli rakentamissuunnitelmia noin 3300. Ne jakaantuivat eri verkkotyypeittäin oheisen kuvan mukaisesti.
Sähköverkkojen ja liikenneverkkojen osuus oli tuona ajankohtana selkeästi suurin verkkotietopiste.fi-palveluun tuoduissa hankkeissa. Pelkkä hankkeiden määrä ei kuitenkaan kerro verkkotietopisteen käytön aktiivisuudesta, sillä rakentamishankkeilla on verkkotietopisteessä tietty elinkaari sen mukaan, millaisen rakentamisaikataulun verkkotoimijat ovat hankkeelleen määritelleet.
Verkkotietopiste.fi-palvelusta voi hakea kätevästi tietoa verkkojen rakentamissuunnitelmista ja ottaa yhteyttä rakentamissuunnitelmiaan jakaneisiin verkkotoimijoihin yhteisrakentamisesta sopimiseksi. Verkkotoimijoiden kannattaakin käyttää aktiivisesti verkkotietopiste.fi-palvelua, koska sen tuottama lisäarvo on suoraan verrannollinen sinne tuotuihin tietoihin ja niiden ajantasaisuuteen.
Yhdessä rakentaminen on kaikkien etu! Se tuo tekijöille kustannussäästöjä ja asukkaiden arkeen mahdollisimman vähän haittaa, kun yhdellä kaivamisella saadaan maan alle mahdollisimman paljon putkea ja johtoa. Kaikki tienkäyttäjät kiittävät, kun kadut eivät ole auki moneen kertaan.
Kirjoittaja Pertti Hölttä työskentelee Traficomissa johtavana asiantuntijana Digitaalinen infra -palvelukokonaisuudessa ja hän toimii lisäksi yhteisrakentamistiimin vetäjänä.