Hirvionnettomuuksien vaara on suurimmillaan aina syksyn tullen ja metsästyskauden alkaessa. Viime vuonna tapahtui yli 2000 onnettomuutta. Jokainen autoilija voi itse pienentää onnettomuusriskiä omalla ajokäyttäytymisellään. Tarkkana kannattaa olla erityisesti hämäräajossa ja hirvistä varoittavien liikennemerkkien ilmoittamalla alueella.
Suomessa tapahtui vuonna 2019 yli 2000 hirvionnettomuutta riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-aputoiminnan tilastojen mukaan. Hirvionnettomuuksia tapahtuu ympäri vuoden, mutta selvästi eniten onnettomuuksia tapahtuu syyskuusta joulukuuhun yltävällä jaksolla, kello 16 ja puolen yön välisenä aikana.
Syksyllä kiima-aika, metsästys ja hirvien muutto talvilaitumille saavat eläimet liikkeelle. Hirvikolareita voidaan ennaltaehkäistä rakentamalla aitoja ja yli- tai alikulkupaikkoja. Lisäksi hirvistä varoittavat tekniset järjestelmät ovat kehittyneet.
”Kuolemaan johtaneita hirvionnettomuuksia on viime vuosina tapahtunut 1-3 kpl vuodessa ja enemmän 100 km/h kuin 80 km/h nopeusrajoituksella. Onnettomuuteen joutuneista puolet oli henkilö- tai pakettiautoja ja puolet moottoripyöräilijöitä”, kertoo onnettomuustietoinstituutti OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.
”Jokainen kuljettaja voi itse pienentää riskiä omalla ajokäyttäytymisellään – olemalla tarkkaavaisena erityisesti aamu- ja iltahämärässä sekä pudottamalla ajonopeutta erityisesti hirvivaara-alueilla”, muistuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timosen mukaan myös hirvionnettomuuspaikalla toimivat yleiset toimintaohjeet. ”Jos satut onnettomuuspaikalle, ensimmäinen tehtävä on aina estää lisäonnettomuudet varoittamalla muita. Käytä hätävilkkuja jo hidastaessasi ja pysäköidessäsi ajoneuvosi tien pientareelle. Jos mahdollista käytä huomioliiviä ja vie varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta tien onnettomuusalttiille puolelle. Soita apua 112 tai käytä 112-sovellusta, joka auttaa hätäkeskusta paikantamisessa.”
Metsästyksellä säädellään hirvikannan kokoa ja vähennetään onnettomuuksia
Yksi keino vähentää kolareita on eläinkannan harvennus. Lokakuun toisena lauantaina alkavalla metsästyskaudella on käytössä 47 691 hirven pyyntilupaa.
”Jahdeissa hirviä ajetaan tieltä poispäin, mutta hirvi tai sen perässä koira saattaa juosta myös tielle. Hirvijahdista varoitetaankin tienvarteen pystytetyillä tilapäisillä merkeillä, jotka huomattuaan tulee nopeutta hidastaa ja olla erityisen valpas”, muistuttaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Hirvimerkki-kampanjankiertue 2020 peruttu koronan vuoksi
Hirvikolareiden vähentämiseen tähtäävä Hirvimerkki! -kampanjakiertue on kulkenut läpi Suomen vuodesta 2015. Tänä vuonna se on peruttu, mutta mukana olevat tahot – Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Suomen Autokoululiitto, Metsästäjäliitto, Audi, St1, Shell-liikenneasemat, Onnettomuustietoinstituutti OTI ja Suomen Palopäällystöliitto muistuttavat, että hirvivaara ei ole peruuntunut.
Lisätietoja:
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, p. 029 5345 310, jussi.pohjonen(at)traficom.fi, Twitterissä @JussiPohjonen (Ulkoinen linkki)
Metsästäjäliitto
järjestöpäällikkö Teemu Simenius, p. 050 331 5330, teemu.simenius@metsastajaliitto.fi . Twitterissä @TSimenius (Ulkoinen linkki)
Onnettomuustietoinstituutti OTI
liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, p. 040 922 1365, esa.raty@oti.fi . Twitterissä @esa_raty (Ulkoinen linkki)
Suomen Palopäällystöliitto
koulutusjohtaja Tomi Timonen, p. 044 733 4112, tomi.timonen@sppl.fi . Twitterissä @TomiTimonen (Ulkoinen linkki)