Ikääntyneiden autoilijoiden määrä Suomessa kasvaa, mutta ajoterveydestä keskusteleminen terveydenhuollossa on edelleen harvinaista. Monet ikäkuljettajat ajavat päivittäin – rajoittavat kuitenkin itse ajamistaan vaikeissa olosuhteissa.
Suomessa väestön ikärakenne muuttuu jatkuvasti iäkkäämpään suuntaan, kuten muuallakin Euroopassa. Tämä näkyy myös voimassa olevissa ajo-oikeuksissa. Vuoden 2023 lopulla yli 100-vuotiaita henkilöauton ajo-oikeuden omaavia henkilöitä oli kuusi, joista vanhin oli 103-vuotias. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuosittainen kyselytutkimus selvittää yli 65-vuotiaiden kuljettajien liikkumistottumuksia ja kokemuksia liikenteestä sekä seuraa heidän liikenteessä menestymistään.
Yli puolella ikääntyneistä päivittäisiä automatkoja
Tutkimuksen vastaajista yli puolet ilmoitti tekevänsä henkilöautomatkoja päivittäin tai lähes päivittäin. 94 prosentilla vastaajista oli taloudessaan vähintään yksi auto. Alle 70-vuotiaista 40 prosentilla oli kaksi tai useampia autoja. Hieman yli puolet vastaajista ajoi manuaalivaihteisella autolla, ja heistä alle 10 % harkitsi vaihtamista automaattivaihteiseen autoon.
Avustavien järjestelmien käyttö yleistynyt - tuovat mukanaan hyötyjä ja haasteita
Kaksi kolmasosaa vastaajista oli käyttänyt ajossaan vähintään yhtä avustavaa järjestelmää. Yli 20 000 kilometriä vuodessa ajaneista 94 % ilmoitti hyödyntäneensä avustavia järjestelmiä. Osuus laski ajokilometrien myötä. Ajoneuvon iällä oli myös selkeä vaikutus avustavien järjestelmien käyttöön. Vaikka ikäkuljettajat kokivat avustavat järjestelmät pääosin hyödyllisiksi, osa automaattitoiminnoista ja ääniopasteista koettiin myös häiritseviksi.
"Uusia ominaisuuksia ei välttämättä kaivattu omaan autoon, mutta totuttelun jälkeen ne koettiin usein hyödyllisiksi," kertoo erityisasiantuntija Elina Uusitalo.
Ikäkuljettajat arvioivat ajokykynsä hyväksi
Vastaajat arvioivat oman ajokykynsä ja ajoterveytensä keskimäärin hyväksi tai erittäin hyväksi. Heikoimmiksi arvioitiin tuntemattomassa ympäristössä ajaminen ja uusien liikennesääntöjen tunnistaminen. Vuoden 2023 tuloksissa arviot ovat nousseet selkeästi. 85 prosenttia vastaajista selvisi vuoden aikana ilman vahinkoja ja rikkeitä.
"Iäkkäät kuljettajat tarkkailevat omaa ajokuntoaan ja rajoittavat ajamistaan heille vaikeiksi koetuissa olosuhteissa kuten pimeällä, vilkkaassa liikenteessä ja vaikeissa talviolosuhteissa," toteaa Uusitalo.
Ajokunnosta keskustellaan harvoin terveyshenkilökunnan kanssa
Valtaosa vastaajista ei ollut keskustellut ajokunnosta terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa viimeisen vuoden aikana. Ajoterveyteen liittyviä kysymyksiä oli esitetty vain harvoille ikääntyneille vastaajille. Yli 90-vuotiaista 6 % oli saanut kehotuksia välttää ajamista pimeällä ja huonoissa olosuhteissa.
"Ajoterveyteen liittyvä keskustelu läheisten kanssa oli vastausten perusteella vähäistä," pohtii Uusitalo. "Monet iäkkäät kuljettajat eivät halua huolestuttaa läheisiään tai luopua itsenäisyydestään. Tämä voi johtaa siihen, että mahdollisia terveysongelmia ei oteta puheeksi ennen kuin ne vaikuttavat selvästi ajokykyyn. On tärkeää, että perheenjäsenet ja ystävät rohkaisevat avoimeen keskusteluun ajokyvystä ja ajoterveydestä, jotta voidaan tehdä turvallisia ja realistisia päätöksiä ajo-oikeudesta."
Iäkkäiden liikennekuolemat vähentyneet suhteessa väestöön
Vuonna 2023 tieliikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 24 iältään 65-74-vuotiasta ja 38 vähintään 75-vuotiasta henkilöä. 65-74-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet hieman viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun taas vähintään 75-vuotiaiden liikennekuolemien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Ikääntyneiden määrän kasvaessa liikennekuolemat suhteessa väestöön ovat vähentyneet.
Vuonna 2022 tieliikenteessä loukkaantui vakavasti 116 iältään 65-74-vuotiasta ja 138 vähintään 75-vuotiasta henkilöä. Vakavista loukkaantumisista suuri osa tapahtui pyöräillessä tai kävellessä.
"Onnettomuustilaston valossa näyttää, että polkupyörä ei ole hyvä vaihtoehto ajokortista luopumisen jälkeiseen liikkumiseen," toteaa erityisasiantuntija Riikka Rajamäki.