Joukkoliikenteen valtionavustus on tärkeä osa joukkoliikenteen ylläpitoa ja kehittämistä

Traficom myöntää julkisen henkilöliikenteen valtionavustukset ja ELY-keskusten joukkoliikenteen määrärahat. Nyt julkaistussa selvityksessä arvioidaan tukien vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin kohteena olivat alueellisen ja paikallisen liikenteen määrärahat ja valtionavustukset, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen valtionavustukset, ilmastoperusteinen rahoitus, hankeavustukset ja joukkoliikenteen koronatuet. 

"Arvioinnin perusteella joukkoliikenteen valtionavustusta voidaan pitää olennaisena osa joukkoliikenteen ylläpitoa ja kehittämistä. Tuen avulla vaikutetaan suoraan joukkoliikenteen palvelutasoon ja houkuttelevuuteen. Lisäksi sillä motivoidaan kuntia rahoittamaan ja kehittämään joukkoliikennettä. Tärkein rooli on ennakoitavissa olevalla rahoituksella, jota voidaan kohdentaa joukkoliikenneviranomaisten hankkimaan sopimusliikenteeseen", kertoo erityisasiantuntija Toni Bärman.

Tärkeää on suunnata valtionavustusta myös liikennepalveluiden kehittämiseen kuten puhtaaseen kalustoon, informaatio- ja maksujärjestelmiin, seurantaan ja markkinointiin, jotta varmistetaan joukkoliikenteen helppokäyttöisyys ja houkuttelevuus. 

Tukien tavoitteita tarkennettava 

Selvityksessä suositellaan, että suurten kaupunkiseutujen valtionavustusten tavoitteisiin lisätään liikennejärjestelmien toimivuuden edistäminen ja kaupunkikehityksen tukeminen. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman seurantaan tulisi lisätä mittareita joukkoliikennesaavutettavuudesta eli siitä, miten hyvin saavutamme tarvitsemamme palvelut joukkoliikenteellä, sekä joukkoliikenteen tarjonnasta eri tyyppisillä toimivalta-alueilla. 

Valtionavustusten tavoitteet tulee kirjata maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksiin, keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen aiesopimuksiin ja ELY-keskusten tulossopimuksiin. Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi voisivat olla joustavia ja kaupunkien omien strategioiden mukaisia. MAL-sopimuksiin sisältyvä ilmastoperusteinen rahoitus tulisi yhdistää perusrahoitukseen. Muusta ilmastoperusteisesta rahoituksesta olisi säädettävä asetuksessa liikenteen palveluiden valtionavustuksista.

ELY-liikenteen hankinnoissa tulisi pyrkiä siihen, että kaikilta kunnilta edellytettäisiin yhtenäisesti määritellyt rahoitusosuudet. Pienten kaupunkien valtionavustuksia on tarpeen tasapuolistaa aluksi ainakin lisäämällä seurantaa ja avointa tiedonjakoa sekä koordinointia eri ELY-keskusten välillä. 

Selvityksessä todetaan myös, että eri toimijoiden Traficomille liikennepalveluista tuottamien tietojen kokoamiseen ja jakamiseen tarvitaan järjestelmällinen menettely.

Arviointikehikkoa voi soveltaa muihinkin liikenteen hallinnonalan valtionavustusten arviointiin

Selvityksessä määriteltiin liikenteen palveluiden tukien tarkastelukehikko, jota käytettiin julkisen henkilöliikenteen tukien arviointiin. Kehikkoa suositellaan sovellettavaksi jatkossa muihinkin liikenteen hallinnonalan valtionavustusten sekä tukien kaltaisten määrärahojen arviointiin. Kehikon avulla voidaan arvioida valtionavustusten vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta valtionavustuslain edellyttämällä tavalla.  

Selvityksen toteutti Traficomin toimeksiannosta Ramboll Finland Oy ja Waystep Consulting Oy yhteistyönä.