Junamatkustamisen turvallisuus säilynyt erinomaisella tasolla – tasoristeysonnettomuuksia historiallisen vähän

Junaliikenteen määrä kasvoi vuonna 2022 edellisen vuoden tasosta. Rautateillä kuljettiin yhteensä 48,7 miljoonaa kilometriä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 47,4 miljoonaa. Tavaraliikenteen määrä väheni hieman edellisestä vuodesta, kun taas matkustajaliikenteen määrä kasvoi ja palasi hyvin lähelle koronapandemiaa edeltävien vuosien tasoa.

Merkittäviä rautatieonnettomuuksia edellistä vuotta vähemmän 

Vuonna 2022 Suomen rautateillä tapahtui 17 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli neljä henkilöä ja seitsemän loukkaantui vakavasti. Merkittävien onnettomuuksien lukumäärä on vuotta 2021 selvästi pienempi, mutta 10 vuoden tarkastelussa samalla tasolla aikaisempien vuosien kanssa. 

Merkittävistä rautatieliikenteen onnettomuuksista 7 oli liikkeessä olevan kaluston aiheuttamia henkilövahinko-onnettomuuksia. Näissä onnettomuuksissa neljä henkilöä loukkaantui vakavasti ja kolme henkilöä kuoli. Yksi kuolleista henkilöistä oli ratatyöntekijä. Neljä osallisista henkilöistä oli allejäännin tapahtuessa rautatiealueella luvattomasti.

Tasoristeysonnettomuuksien määrä seurantahistorian alhaisin

Vuoteen 2021 verrattuna suurin vähenemä merkittävien rautatieonnettomuuksien määrässä tapahtui tasoristeysonnettomuuksissa. Vuonna 2022 sattui 5 merkittävää tasoristeysonnettomuutta, kun taas vuonna 2021 merkittäviä tasoristeysonnettomuuksia oli 13. Kokonaisuudessaan vuonna 2022 tapahtui 15 tasoristeysonnettomuutta, mikä on yli 70-vuotisen seurantahistorian alhaisin luku.

Henkilövahingoista suurin osa on allejääntejä

Luvaton rautatiealueella oleskelu ja luvattomat radanylitykset ovat erittäin suuri turvallisuusongelma Suomen rautateillä. Noin 5060 henkilöä menehtyy vuosittain jäädessään junan alle, valtaosa tahallisesti. Allejääntien määrissä ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa. Vuonna 2021 sattui 38 allejääntiä, mikä oli keskimääräistä vähemmän, mutta vuonna 2022 määrä palasi takaisin aiemmalle tasolle, kun allejääntejä oli 59. 

Luvatonta rautatiealueella oleskelua ja luvattomia radanylityksiä tapahtuu runsaasti ja vain murto-osa niistä päätyy tilastoihin. Suomen laajan rataverkon takia niiden estäminen on haasteellista. Tutkimusten mukaan luvattomat radanylitykset ovat paikasta riippuvaisia ja myös estotoimia tulisi räätälöidä paikkakohtaisesti. 

Vaihto- ja ratatöiden turvallisuus parantunut pidemmän ajanjakson tarkastelussa

Vaihtotöissä, eli esimerkiksi vaunujen siirtelyssä ja järjestelyssä tapahtuvien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vuosittainen lukumäärä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2022 sattui kuitenkin hieman enemmän vaihtotyöpoikkeamia kuin edeltävänä vuonna, yhteensä 160 kappaletta.

Radanpidon turvallisuus on parantunut viimeisen viiden vuoden seurantajaksolla – positiivista kehitystä on tapahtunut sekä radanpidon turvallisuuspoikkeamien vuosittaisessa lukumäärässä että ratatöiden onnistumisprosentissa.

Onko rautateiden turvallisuustasoa mahdollista parantaa entisestään?

Rautateiden turvallisuuden parantamiseksi on tehty viime aikoina paljon työtä koko toimialalla. Painopisteinä ovat olleet muun muassa osaamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen sekä yleisen turvallisuusjohtamisen tason parantaminen. Muutokset toimintatavoissa tapahtuvat melko hitaasti, mutta kehitys on oikeaan suuntaan.

"Toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmät alkavat yleisesti ottaen olla melko laadukkaita. Haasteena on usein järjestelmässä kuvattujen toimintatapojen vieminen osaksi käytännön toimintaa. Tähän kiinnitämme erityistä huomiota tulevissa valvonnoissa. On lisäksi ilahduttavaa huomata, että toimijat ovat alkaneet huomioida inhimilliset ja organisatoriset tekijät entistä paremmin", toteaa erityisasiantuntija Ville Viertola.

Raportointi tärkeää tilannekuvan luomiseksi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisee vuosittain rautateiden turvallisuuden vuosikertomuksen, jossa kuvataan edellisen vuoden rautatieturvallisuuden tilaa. Tiedot kootaan rataverkon haltijoiden ja rautatieliikenteen harjoittajien toimittamien turvallisuuskertomusten, rautatietoimijoiden laatimien onnettomuus- ja vaaratilanneilmoitusten sekä onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostusten perusteella. 

"On erittäin tärkeää, että rautatieliikenteen toimijat raportoivat Traficomille onnettomuuksista ja vaaratilanteista, joissa he ovat olleet osallisina. Näin Traficom voi ylläpitää ajantasaista tilakuvaa Suomen rautatieliikenteen turvallisuudesta. Tietoja hyödynnetään myös Traficomin toiminnan riskiperusteiseen ohjaamiseen", toteaa erityisasiantuntija Anne Silla.