John Nurmisen Säätiön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja kemianteollisuuden yritysten yhteistyön tuloksena kaikki Suomen mäntyöljytoimijat ovat sitoutuneet estämään tankinpesuvesien mukana Itämereen päätyvät mäntyöljypäästöt.
Biotuoteteollisuuden kasvaessa mäntyöljyn kuljetus Itämerellä on kasvanut voimakkaasti. Samalla mäntyöljy on tunnistettu yhdeksi potentiaalisesti meriluonnolle riskiä aiheuttavaksi kemikaaliksi.
Mäntyöljyä kuljettaneet tankkerit saavat kansainvälisen lainsäädännön mukaan päästää pesuvesiä tankeistaan merellä, jolloin meriekosysteemiin voi päätyä pesuvesien mukana kerralla satoja litroja mäntyöljyä. Mäntyöljy ja sen sisältämät haitalliset aineet aiheuttavat vaaraa merieliöille. Pesuvesien päästön aikana laiva on oltava kulussa vähintään 12 merimailin (noin 22 kilometrin) päästä lähimmästä rannasta ja meren syvyyden on oltava vähintään 25 metriä.
”Käytännössä tämä johtaa siihen, että esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyllä, mutta matalalla Suomenlahdella pesuvesien päästäminen on keskittynyt varsin pienelle merialueelle. Jos tankin tyhjennys satamassa ei onnistu kunnolla ja tyhjennystä ei valvota, voi pesun yhteydessä mereen päätyä suhteellisen suuria määrä mäntyöljyä”, kertoo erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Traficomista.
Kaikki suomalaiset mäntyöljytoimijat sitoutuivat pesuvesipäästöjen vähentämiseen
John Nurmisen Säätiön ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin yhteisessä Kemikaalialushankkeessa on kartoitettu, mitkä Suomeen tankkereilla tuotavista haitallisista kemikaaleista aiheuttavat tankinpesuvesien kautta potentiaalisesti suurimman riskin meriympäristölle, ja etsitty ratkaisuja näiden päästöjen vähentämiseksi.
”Konkreettinen askel kohti puhtaampaa Itämerta otettiin, kun kaikki Suomen mäntyöljytoimijat kokoontuivat yhdessä selvittämään parhaita ratkaisuja mäntyöljypitoisten pesuvesien käsittelyyn maissa. Osalla yrityksistä olikin jo käytössä toimivia ratkaisuja tähän ”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu John Nurmisen Säätiöstä.
Mäntyöljyä käytetään raaka-aineena erilaisissa kemianteollisuuden tuotteissa, kuten pesuaineissa, liimoissa, maaleissa ja biopolttoaineissa. Suomen oma mäntyöljytuotanto ei riitä jalostamoidemme tarpeisiin, vaan raakamäntyöljyä laivataan Suomeen useista eri maista. Mäntyöljyn tuontimäärät Suomeen ovat olleet kasvussa, ja toimiala on tunnistanut yhteistyötarpeen estääkseen lastijäämien päätymisen mereen.
Yhteistyössä on ollut mukana kaikki Suomen merkittävät mäntyöljytoimijat: Fintoil Haminasta, Kraton Chemicals Oulusta, Forchem Raumalta sekä Lappeenrannassa toimiva UPM, jolle mäntyöljyä tuodaan Kotkan sataman kautta.
”Iloksemme saimme kaikki mäntyöljyä jalostavat yritykset sitoutumaan pesuvesien vastuulliseen käsittelyyn maissa, jolloin Suomessa satamissa lastinsa purkavilta mäntyöljytankkereilta ei enää päädy mäntyöljypäästöjä Itämereen”, sanoo Tähtikarhu.
”Meille UPM:llä on erityisen tärkeää varmistaa, että koko arvoketjumme on mahdollisimman ympäristöystävällinen. Tämä hanke vie toimintaamme taas askeleen parempaan, kun varmistamme, että kaikille UPM:n rahtaamille mäntyöljylaivoille tehdään esipesu satamassa ja pesuvedet käsitellään vastuullisesti ”, kertoo UPM:n biopolttoaineiden toimitusketjuista vastaava Maarit Mäkinen.
Seuraavaksi tavoitteena lopettaa mäntyöljypäästöt koko Itämeren alueella
Nyt kun mäntyöljyongelma on Suomen osalta ratkaistu, John Nurmisen Säätiön tavoitteena on lopettaa mäntyöljypesuvesien päästäminen mereen koko Itämeren alueella.
Suomen ohella mäntyöljyä tuodaan paljon myös Ruotsiin. Viime vuonna Selkämerelle levisi ruotsalaisen tankkerin pesuvesien mukana mäntyöljyä lähes 200 kilometriä pitkäksi ja 500 metriä leveäksi lautaksi. Säätiö on aloittanut yhteistyön Ruotsin liikenneviraston sekä ruotsalaisen Coalition Clean Baltic -järjestön kanssa, jotta tulevaisuudessa myös ruotsalaiset mäntyöljyjalostamot käsittelisivät pesuvedet maissa.
”Teemme yhteistyötä viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneidemme kanssa, jotta mäntyöljyn päästämistä Itämereen tankinpesun yhteydessä tultaisiin jatkossa rajoittamaan tiukemmin, mutta kansainvälisen sääntelyn muuttaminen on hidasta. Sen vuoksi on hyvin tärkeää, että vastuulliset yritykset sitoutuvat jo tässä vaiheessa lain minimirajat ylittäviin päästövähennystoimiin”, kertoo meriympäristöhankkeiden johtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöltä.
Lisätiedot
Projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu, John Nurmisen Säätiö
Puh. 050 314 2102
eeva.tahtikarhu@jnfoundation.fi
Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Puh. 029 5346 470
jyrki.vahatalo@traficom.fi