Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelulle tulee uudenlaisia vaatimuksia Euroopan laajuisen uuden TEN-T-liikenneverkkoa koskevan asetuksen myötä. Viime syksynä toteutetussa hankkeessa valmistauduttiin tulevaan ja luotiin pohjaa sille, kuinka suurimmat kaupunkiseudut voivat täyttää asetuksen vaatimukset osana liikennejärjestelmätyötään.
Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat (SUMP, Sustainable urban mobility plan) ja niihin liittyvä seuranta tulee TEN-T-asetuksen myötä vaatimukseksi kaupunkisolmukohdille vuoden 2027 loppuun mennessä. Suomessa solmukohtia ovat Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkiseudut, eli MAL (maankäytön, asumisen ja liikenteen) -sopimusseudut.
Miten kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelulla voidaan täyttää uudet vaatimukset? Tätä selvitettiin MAL-verkoston toteuttamassa KaupsuSUMP-hankkeessa. Lyhenne tulee nimestä Kaupunkiseutu- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteen nivominen kestävän kaupunkiliikkumisen edistämiseksi -hanke. Hankkeen rahoittivat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja ympäristöministeriö.
"Suomen kaupunkiseuduilla tehdään laadukasta liikennejärjestelmäsuunnittelua ja usealla kaupunkiseudulla toteutuu jo ainakin osittain kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun vaatimukset. Hankkeen tuloksena päivitetty liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessi antaa kuitenkin entistä paremmat valmiudet kaupunkiseuduille toteuttaa TEN-T-asetusta ja sen tavoitteita kaupunkiseutujen ja kaupunkiliikenteen kestävyydestä", toteaa erityisasiantuntija Anna Pätynen Traficomista.
Tänä vuonna annettavassa täytäntöönpanoasetuksessa kaupunkiseuduille määritellään tarkemmin, miten liikennejärjestelmäsuunnitelmien seurantaa tulee tehdä. Erityyppisten tietojen toimitus tulee olemaan 3–5 vuoden välein. Kukin jäsenvaltio vastaa velvoitteiden täyttymisestä.
Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen avainasemassa
Maankäytöllä on suuri vaikutus liikennejärjestelmän kestävyyteen. Tulevassa asetuksessa onkin myös erilaisia vaatimuksia ja ohjeistuksia liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi. Sujuvat ja päästöttömät matka- ja kuljetusketjut voivat onnistua, kun toimintojen sijainnit on mietitty huolella ja niiden vaikutuksia on tarkastelu laajemmin. Myös liikenteen kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää, kun esimerkiksi väylien ja niitä ympäröivän maankäytön suunnittelu tehdään monialaisessa yhteistyössä.
Hankkeen työpajoissa kaupunkiseutujen liikenteen ja maankäytön asiantuntijat pohtivat yhdessä muun muassa kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun välistä suhdetta, vaikuttavaa vuorovaikutteista suunnittelua, monialaisten tavoitteiden asettamista, vaikutusten arviointia sekä suunnitelmien seurantaa.
Hyvä liikennejärjestelmäsuunnittelu tuottaa asukkaille laadukkaan ja viihtyisän ympäristön ja elinkeinoelämälle suotuisat olosuhteet. Myös suunnittelutapojen tulee olla monialaisia ja vuorovaikutteisia ja tunnistaa laajasti suunnittelun vaikutuksia.
SUMP-konseptiin kuuluu osallistava lähestymistapa ja siinä nähtiin paljon etuja, kunhan ajoitus ja tavoitteet on tarkoin suunniteltu.
Valmistautuminen TEN-T-asetuksen toimeenpanoon jatkuu
Viimeistään vuosi TEN-T-asetuksen voimaantulon jälkeen, keväällä 2025, EU:n jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen SUMP-yhteyspiste ja perustettava kansallinen SUMP-ohjelma.
Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma ei ole ainoa kaupunkisolmukohtia koskeva velvoite TEN-T-asetuksessa. Niiden tulee myös noudattaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa koskevaa AFIR-asetusta. Vuoden 2030 loppuun mennessä tulee kehittää multimodaalinen matkustajaliikenneterminaali, jossa tulee olla latausmahdollisuus linja-autoille, ja vuoden 2040 loppuun mennessä tulee kehittää vähintään yksi multimodaalinen rahtiterminaali kaupunkisolmukohdassa tai sen läheisyydessä. Yksi multimodaalinen rahtiterminaali voi palvella useaa kaupunkisolmukohtaa.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Anna Pätynen, p. 029 534 5363, anna.patynen@traficom.fi