Kuntien aktiivisuus valokuidun rakentamisessa siivittää kiinteiden yhteyksien laajakaistaluokituksen tähdet nousuun

Traficomin digitaalista infrastruktuuria ja sen käyttöönottoa mittaavan laajakaistaluokituksen perusteella koko Suomi saa kiinteiden yhteyksien osalta arvosanaksi 3 tähteä viisiportaisella asteikolla ja 3,5 tähteä matkaviestinverkon osalta. Kuntien välillä on suuria eroja viestintäverkkojen laajuudessa ja käytössä - joissakin kunnissa enemmän tähtiä saavat mobiiliyhteydet ja toisaalla kiinteät yhteydet. Luokituksen laskenta perustuu teleyrityksiltä kerättyihin tietoihin, jotka kuvaavat tilannetta vuoden 2021 lopussa.

"Kuntakohtaisella laajakaistaluokituksella pyrimme havainnollistamaan ja seuraamaan alueiden välisiä eroja viestintäyhteyksien laadussa ja käytössä. Luokituksen laskenta on muodostettu siten, että se ottaa huomioon lähitulevaisuuden digitarpeet", kertoo viestintämarkkina-asiantuntija Marja Heinonen. Tämän vuoksi esimerkiksi kiinteiden yhteyksien osalta 5 tähteä voi käytännössä saavuttaa vain, jos kaikilla kunnan kotitalouksilla on käytössään latausnopeudeltaan vähintään 100 megan liittymä. Mobiiliverkon osalta 5 tähteä voi saavuttaa, jos kunnassa on kattava ideaaliolosuhteiden 100 megan tiepeitto ja hyvin laaja 300 megan kotitalouspeitto.

Kiinteät yhteydet paranevat - useat kunnat nostivat tähtimääräänsä

Kiinteiden yhteyksien laajakaistaluokituksessa vähintään 4 tähteä sai vuoden 2021 tietojen perusteella 33 kuntaa. Eniten tähtiä saivat Liminka, Lumijoki ja Pyhäjoki, joista jokainen sai 4,5 tähteä. Pohjois-Pohjanmaalla on useita aktiivisia osuuskuntia, jotka edistävät kunnissa valokuituverkkojen rakentamista. Suurimpien kaupunkien vertailussa Helsinki ja Tampere nousivat kärkeen 4 tähdellä.

Monissa kunnissa tapahtui vuoden aikana nousua kiinteän verkon tähtimäärässä. Jopa 13 kuntaa nostivat tähtimääräänsä vähintään 1 kokonaisen tähden verran. Erityisesti kiinteiden verkkojen luokitustaan nostivat Akaa, Haapajärvi, Isokyrö, Maalahti ja Siikalatva.

Mobiiliverkot 5 tähden arvoiset jo 17 kunnassa

Matkaviestinverkon laskennassa otetaan huomioon sekä se, että monet kotitaloudet Suomessa käyttävät mobiiliverkkoa ainoana nettiyhteytenään ja mobiiliverkon laadun vaihtelun takia on saatavilla oleva maksiminopeus oltava korkeampi, jotta todellisuudessa saavutettava nopeus riittäisi isompienkin kotitalouksien tarpeisiin. Lisäksi mobiililuokituksessa on otettu mukaan tiepeitot, koska mobiiliverkkojen ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa netin käyttö liikkeessä kiinteiden yhteyksien ulottumattomissa.

Kuntakohtaisessa matkaviestinverkon laajakaistaluokituksessa täydet 5 tähteä sai 17 kuntaa. Näistä valtaosa ovat suurimpia kaupunkeja ja niiden ympäryskuntia tai muita tiiviimpiä asutuskeskuksia. Erityisesti Uudellamaalla sekä Tampereen ja Turun seudulla on hyvinkin kattavat mobiiliverkot.

Myös mobiiliverkoissa tapahtui vuoden aikana merkittävää kehitystä ja esimerkiksi Pietarsaari ja Varkaus nostivat mobiiliverkon tähtimääräänsä 1,5 tähteä. "Matkaviestinverkon kattavuus paranee päivittämällä 4G-verkon laitteita ja ohjelmistoja sekä toisaalta 5G-verkon laajentuessa nopeasti", tiivistää viestintämarkkina-asiantuntija Joonas Sotaniemi. "Mobiiliverkot rakentuvat erityisesti asutuskeskuksiin, mikä näkyy myös luokituksessa ja kuntien sisälläkin voi olla merkittäviä eroja mobiiliverkosta saatavilla olevissa nopeuksissa", jatkaa Sotaniemi.

Kaupunki-maaseutu-jakolinja selkeä niin mobiiliverkon kuin kiinteiden yhteyksien kohdalla

Tilastokeskus ryhmittelee jokaisen Suomen kunnan joko kaupunkimaiseen, taajaan asuttuun tai maaseutumaiseen kuntaluokkaan. Traficom laski kullekin kuntaluokalle oman tähtiluokituksen niin kiinteiden kuin mobiiliyhteyksien osalta. Kaupunkimaisissa kunnissa mobiiliverkot saivat 4 tähteä, mikä on luonnollista, koska nämä verkot rakentuvat ensimmäisenä sinne, missä käyttäjiä on eniten. Myös kiinteät yhteydet saivat kaupunkimaisissa kunnissa parhaimman arvosanan. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa nopeita yhteyksiä on kuluttajien saatavilla myös kaapelimodeemilla, kun taas valokuiturakentaminen on tasaisempaa erilaisilla asutusalueilla eikä se keskity pelkästään kaupunkialueille.

Taajaan asutuissa kunnissa ero mobiilin ja kiinteän arvosanan välillä on suurin. Mobiiliyhteydet rakentuvat asutuksen lisäksi suurimmille liikenneväylille, mikä voi osaksi selittää niiden melko hyvää tilannetta myös taajaan asutuissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa tilanne on heikoin niin mobiilin kuin kiinteän verkon kannalta. Nopeiden verkkojen rakentaminen on haastavaa, jos asutus on kovin hajanaista eikä tieverkonkaan kattaminen ole nopeaa, kun välimatkat ovat pitkiä eikä käyttöä ole välttämättä paljon.