Liikenne- ja viestintävirasto Traficom selvitti nousevien ICT-alan teknologioiden ennakoituja ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ja niiden merkittävyyttä Suomessa. Deloitten toteuttaman selvityksen kohteeksi valittiin viisi keskeistä nousevaa ICT-teknologiaa: tekoäly, algoritmit ja koneoppiminen; lohkoketjut; robotiikka ja autonomiset järjestelmät; kvanttiteknologia sekä lisätty ja virtuaalinen todellisuus.
Nopeimmat hyödyt tuovat tekoäly, algoritmit, koneoppiminen, robotiikka ja autonomiset järjestelmät
Lyhyellä aikajänteellä etenkin tekoälyn, algoritmien ja koneoppimisen sekä robotiikan ja autonomisten järjestelmien soveltamisen arvioidaan edistävän merkittävästi kestävää kehitystä. Näiden teknologioiden avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta yhteiskunnan eri osa-alueilla, optimoida prosesseja ja toimintoja sekä luoda yhä tarkempia matemaattisia ennusteita.
Selvityksen mukaan lohkoketjuteknologian merkittävyys on toistaiseksi melko kiistanalainen. Etenkin laajojen avointen lohkoketjujen, kuten Bitcoin-virtuaalivaluutan, energiankulutus on tällä hetkellä suuri. Toisaalta lohkoketjuilla voitaisiin toteuttaa paikallisia kannustinjärjestelmiä, jotka palkitsisivat organisaatiota ja kuluttajia ympäristön kannalta kestävämpien valintojen tekemisestä.
Kvanttiteknologian mahdollisuudet nähdään suurina, mutta teknologia on vielä kehitysasteella. Sen avulla toteutettu energiatehokas suurteholaskenta voi mullistaa ICT-alan energiankäytön ja tehostaa monimutkaisten laskenta- ja mallinnusongelmien ratkaisua vuoteen 2035 mennessä, jos kvanttitietokoneen kehittämisessä edetään tulevina vuosina suunnitellusti.
Elinkaariajattelu tuo kattavan näkemyksen teknologioiden vaikutuksiin
ICT-teknologioiden ilmasto- ja ympäristövaikutukset muodostuvat elinkaaren eri vaiheissa ja vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä. Vaikutukset alkavat raaka-aineiden tuottamisesta sekä elektroniikan valmistuksesta ja päättyvät mahdolliseen kierrätykseen ja uusiokäyttöön tai huonoimmassa tapauksessa hävittämiseen.
Käytönaikaisia vaikutuksia muodostuu teknologian ja sovellusalueiden energiankäytöstä sekä uusien sovelluskohteiden ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä, jotka tuovat mukanaan erilaisia toiminnan muutoksia sekä uusia toimintamalleja.
"Nousevat teknologiat antavat mahdollisuuksia kehittää ja innovoida sovelluksia ja toimintoja, joilla on suuria ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Mitä enemmän ymmärrämme omista mahdollisuuksista vaikuttaa teknologioiden avulla myönteisesti kestävään kehitykseen, sitä enemmän se vaikuttaa päätöksiimme ja tapaamme toimia", korostaa Traficomin kestävä ja puhdas ympäristö -verkoston johtaja Jarno Ilme.
Lisätiedot
Jarno Ilme, johtaja, Traficomin kestävä ja puhdas ympäristö -verkosto, puh. 029 539 0574, jarno.ilme(at)traficom.fi
Markus Mettälä, erityisasiantuntija, Traficom, puh. 029 539 0439, markus.mettala(at)traficom.fi
Tutustu selvitykseen: Nousevien ICT-teknologioiden ilmasto- ja ympäristövaikutukset
Katso myös VN hankeikkuna: ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia
Taustaa
Nykyisen hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on luoda hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Tätä tavoitetta tukemaan Liikenne- ja viestintäministeriö perusti 1.11.2019 työryhmän tieto- ja viestintäteknologia-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelemiseksi. Työn tarkoituksena on muodostaa yhteinen käsitys ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa sekä ehdottaa toimia negatiivisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ryhmä myös arvioi ICT-alan roolia Suomen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Työ valmistuu marraskuun lopussa 2020. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom teetti Deloitte Finland Oy:llä ICT-alan nousevien teknologioiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan selvityksen tukemaan tätä strategiatyötä.