Liikenneverkon strateginen tilannekuva avaa liikenneinfran kehitystarpeet ja tulevaisuuden haasteet

Liikenneverkon strateginen tilannekuva tarkastelee kattavasti valtakunnallisesti merkittävimmän liikenneverkon ja sen solmupisteiden nykytilaa ja kehitystarpeita vuoteen 2036 asti. Tavoitteena on tunnistaa valtakunnallisesti merkittävimmät haasteet ja kehittämistarpeet, jotka vaikuttavat niin liikenne- ja kuljetusyhteyksiin, alueiden saavutettavuuteen kuin liikenneverkon toimivuuteen.

Korjausvelan hallinta ja ympäristönäkökohdat korostuvat maanteiden kehityksessä

Maanteiden korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä päällysteiden korjaukseen myönnetyn korjausvelkarahoituksen avulla vuonna 2024. "Maanteiden korjausvelka on nyt noin 2,55 miljardia euroa. Pääteiden kunto pystytään pitämään suunnilleen ennallaan tulevinakin vuosina, mutta laajan, vähäliikenteisen verkon kunnossapito on entistä haastavampaa tulevina vuosina", kertoo johtava asiantuntija Vesa Männistö Väylävirastosta.

Päivityksessä on ensimmäistä kertaa julkaistu maanteiden ympäristönäkökohtia tarkasteleva tilannekuva. Tienpidon kannalta merkittäviä ympäristökysymyksiä ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, vähähiilisyys, elinkaarikestävyys, resurssiviisaus, kiertotalouden edistäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu, pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelu.

"Väylänpidossa vaikuttavin tapa tukea ilmastotavoitteita on vähähiilisyyden ja resurssiviisauden mahdollistaminen läpi koko väylän elinkaaren. Myös toimintaympäristön valmius vastata näihin tavoitteisiin on hyvällä tasolla", korostaa Vesa Männistö.

Satamat ja merilogistiikka muutosten keskellä

Satamien tilannekuva sisältää analyysin myös Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) vaatimusten toteutumisesta Suomen satamissa ja vesiväylillä. Lappeenrannan ja Joensuun satamat on nyt nostettu kattavan verkon sisävesisatamiksi, mutta osa asetuksen vaatimuksista ei vielä täyty.

"Satamaa käyttävien alusten kokomuutokset, kuljetusmääriltään merkittävien uusien tuotantolaitosten ja kaivosten avaaminen tai nykyisten kehittäminen, sulkeminen tai logistiikkaketjujen muuttaminen saattavat vaikuttaa merkittävästi yksittäisten satamien liikennemääriin ja sitä kautta palvelutaso- sekä investointitarpeisiin", kertoo erityisasiantuntija Marko Mäenpää Traficomista.

Venäjän hyökkäyssota, koronapandemia ja geopolitiikan tilanne ovat esimerkkejä merkittävimmistä satamien toimintaympäristön viimeaikaisista muutoksista. "Satamat, markkinat ja merenkulku ovat kuitenkin sopeutuneet hyvin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin, eivätkä ne ole aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä Suomen viennin ja tuonnin merilogistiikkaan", toteaa Marko Mäenpää.

Varautuminen ja huoltovarmuus keskiössä

Strategisen liikenneverkon tilannekuvassa korostetaan myös huolto- ja toimintavarmuuden kasvanutta merkitystä erityisesti ulkomaankaupan näkökulmasta. "Suomessa huoltovarmuus perustuu yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen osalta toimiviin markkinoihin ja kilpailukykyiseen talouteen, jotka nojautuvat toimivaan ulkomaankauppaan. Meriliikenne on Suomen huoltovarmuuden kulmakivi, mutta myös muiden kuljetusmuotojen rooli on tärkeä osa kokonaisuutta", summaa Marko Mäenpää.

Liikenneverkon tilannekuva (Ulkoinen linkki) 

Liikenneverkon strateginen tilannekuva tarjoaa monipuolisen katsauksen Suomen liikenneverkon nykytilasta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Se perustuu muun muassa tilastoihin, olemassa oleviin ja toteutettuihin selvityksiin, valtakunnallisiin liikenne-ennusteisiin sekä sidosryhmien näkemyksiin liikennejärjestelmän nykyisistä ja tulevista tarpeista.

Tilannekuva toimii asiantuntijoiden ja päättäjien työkaluna liikenneverkon kehittämisessä. Se on osa laajempaa liikennejärjestelmäanalyysiä, joka on asiantuntijoiden koostama strategisen tason kokonaiskuva liikennejärjestelmän nykytilasta ja haasteista sekä tulevaisuuden mahdollisesta kehityksestä. Tilannekuvan koostamisesta vastaa Traficom. Väylävirasto tuottaa tilannekuvaan valtion väyläverkkoaineiston.