Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin merenkulun barometrin mukaan suomalaisen merenkulkualan yritykset arvioivat fossiilisten polttoaineiden käytön vähenevän meriliikenteessä selvästi tulevina vuosikymmeninä. Vastaajien arviot viittaavat merkittävään käyttövoimamurrokseen, vaikka siirtymän eteneminen riippuu vahvasti teknologian kehityksestä, investointien kannattavuudesta ja sääntely-ympäristöstä.
Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn Greenhouse Gas Studyn (2020) mukaan fossiilisten polttoaineiden osuus meriliikenteessä oli globaalisti vielä 99 prosenttia vuonna 2018. Merenkulun barometrin vastaajien mediaaniarvioiden mukaan fossiilisten polttoaineiden osuus oli 94 prosenttia vuonna 2025. Osuuden arvioidaan laskevan 80 prosenttiin vuoteen 2030, 65 prosenttiin vuoteen 2040 ja 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
”Vastaajien arvioissa fossiilisten polttoaineiden osuus laskee alkuun jopa voimassa olevaa alueellista EU-sääntelyä ripeämmin. Kehitys näyttäytyy kuitenkin verkkaisempana kuin mihin kansainväliset nettonollatavoitteet tähtäävät, ja ero toimijoiden ennakoiman suunnan ja vasta alustavasti sovittujen globaalien tavoitteiden välillä näyttäisi kasvavan vuosisadan puoliväliä lähestyttäessä,” toteaa yksikönpäällikkö Tuomas Kiiski.
Barometrin mukaan yli puolet vastaajista näki biopohjaisten käyttövoimien nousevan merkittävään asemaan jo viiden vuoden sisällä. Myös sähkön arvioidaan yleistyvän jo lähivuosina, minkä lisäksi merkittävästi kasvaviksi käyttövoimiksi arvioidaan vetyjohdannaiset, kuten ammoniakki ja metanoli, sekä vety itse.
Teknologian ja satamainfran kehitys vihreän siirtymän ajureina
Barometrin mukaan alus- ja moottoriteknologian kypsyyttä pidetään tällä hetkellä vihreän siirtymän merkittävimpänä edistäjänä, vaikka samalla niihin oleellisesti liittyvä vihreiden polttoaineiden saatavuus ja hinta on yksi suurimmista siirtymän estäjistä.
Vain kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että polttoaineiden jakeluverkosto ja satamainfra on tällä hetkellä vihreän siirtymän kannalta positiivisella kantilla, kun miltei puolet näki sen tilanteen olevan negatiivinen. Verkoston ja infran lisäksi vastaajat kokivat sekä investointien kannattavuuden ja rahoituksen epävarmuuden, sekä sääntelyn ennakoitavuuden ja kannustavuuden olevan vielä edistävien tekijöiden sijasta estäviä.
"Satamien infrastruktuuri on vihreän siirtymän kannalta ratkaisevaa. Investoinnit kuitenkinkin odottavat vielä selkeämpää suuntaa siitä, millä käyttövoimilla tulevaisuuden alukset kulkevat. Käsissämme on muna-kana-tyyppinen tilanne, jossa kaivataan joko sääntelystä tai markkinoilta tulevaa päätöstä tulevaisuuden polttoaineista," kertoo Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen.
Kansainvälisen sääntelyn rooli tulevaisuudessa puhuttaa
Kyselyn vastaajat ovat huolissaan kansainvälisen sääntelyn tulevaisuudesta. Lähes 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei IMO kykene vallitsevan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi edistämään globaalia ympäristösääntelyä. Vastaajien mukaan seurauksena voi olla sääntelyn alueellistumisen kiihtyminen sekä EU:ssa että muilla alueilla, tai vaihtoehtoisesti tilanne, jossa globaalin ohjauksen puute heikentää vastuullisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa. Huolta herättää myös tulevan sääntelyn epävarmuus, mikä voi potentiaalisesta saada alan toimijat jäädyttämään investoinnit.
Lisätietoa
Tuomas Kiiski, merenkulun tieto- ja kehitysyksikön päällikkö, tuomas.kiiski@traficom.fi, 029 5390631
Merenkulun barometri 2026 taustaa
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toteutti merenkulun barometrin sähköisenä kyselynä tammikuussa 2026. Kyselyyn vastasi yhteensä 35 suomalaista merenkulun toimijaa, mukaan lukien varustamoja, laivameklareita, satamia sekä alan etujärjestöjä. Merenkulun barometri on suomalaisen merenkulkualan johdolle suunnattu kyselytutkimus, jossa kartoitetaan toimijoiden näkemyksiä lyhyen aikavälin talous- ja markkinanäkymistä sekä pidemmän aikavälin kehitystrendeistä. Kyselyn kohderyhmään kuuluvat varustamot, satamat ja laivameklarit sekä alan etujärjestöt.