Tekoälyn käytön aiheuttamiin päästöihin voi vaikuttaa harkitsemalla tekoälyn käytön tarvetta ja valitsemalla käyttöön sopiva sovellus. Organisaatioiden tulisi harkita tekoälypanostuksia ja niiden hyötyjä tarkkaan, sillä laajan käytön ympäristövaikutukset ovat yksittäisen käyttäjän kokeiluja suurempia.
Tämä nousee esiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaamassa selvityksessä Luonnos kestävän tekoälyn työkalupakiksi. Selvityksen taustalla on generatiivisen tekoälyn yleistynyt käyttö Traficomissa vuonna 2024, mikä nosti esille tarpeen tekoälyn ympäristövaikutusten ymmärtämiselle.
"Luonnos-sana tuli nimeen mukaan selvitystyön edetessä, sillä tajusimme, että olemme vasta alussa tekoälyn kestävän käytön ymmärtämisestä", kertoo Traficomin johtava asiantuntija Susanna Niinivaara.
Kestävällä tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, jonka kehittämisessä ja käytössä osataan tunnistaa ja huomioida ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet.
Third Rockin laatiman selvityksen pääpaino on ympäristövaikutusten hahmottamisessa. Ympäristövaikutuksia syntyy läpi tekoälyn arvoketjun tuotannosta käyttöön.
"Tekoälyn nettovaikutus ympäristöön riippuu siitä, kuinka hyvin osataan minimoida haitat ja maksimoida hyödyt. Tarkkaa vastausta ei vielä ole."
Kestävä tekoäly edellyttää toimintaympäristön huomiointia
Selvityksessä on luotu malli, jolla kuvataan tekoälyn toimintaympäristö (kuvassa). Se koostuu ytimestä ja ydintä kiertävistä näkökulmista.
Ytimen muodostavat:
- Laitteisto
- Tutkimus
- Datan käsittely ja koulutus
- Käyttö
Sitä kiertävät näkökulmat:
- Ympäristö
- Sääntely
- Tietosuoja ja tietoturva
- Etiikka
- Talous ja työelämä
"Jotta tekoälyn hyödyntäminen olisi kestävää, kaikki näkökulmat tulee tunnistaa ja huomioida", Niinivaara sanoo.
Mitä seuraavaksi?
Kestävän tekoälyn työkalupakin laadinta jatkuu virkatyönä. Se integroidaan osaksi Traficomissa tehtävää tekoälyn hallintamallia.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Susanna Niinivaara, susanna.niinivaara@traficom.fi