Moni suuntaa nauttimaan Suomen suvesta ja keskikesän juhlasta vesille. Jotta veneily sujuisi turvallisesti, vastuu toiminnasta on veneessä yhdellä henkilöllä eli päälliköllä. Mutta mistä kaikesta veneen päällikkö vastaa? Kertaa nyt päällikön tärkeimpiä vastuita ja ota samalla muun muassa väistämissäännöt haltuun.
Viime kesänä voimaan tulleessa vesiliikennelaissa selkiytettiin veneen päällikön vastuuta. Päällikkö vastaa muun muassa vesikulkuneuvon kulusta, turvallisuudesta sekä varusteista ja niiden käytöstä.
”Veneen päällikkö voi olla kuka tahansa veneessä oleva, jolla on riittävä ikä, kyky ja taito veneilyyn sekä vastuullisen veneilijän asenne”, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.
Veneen päällikkö on myös se, joka neuvoo muita veneen kyydissä olevia turvallisesta toimimisesta veneessä: esimerkiksi pelastusliivien tai muiden kelluntapukineiden tulee olla puettuna tai helposti saatavilla.
”Lähde veneilemään vain selvin päin, pue pelastusliivit ja varmista, että läheisesi tekevät samoin. Onnettomuus voi tapahtua missä tahansa, ja myös sääolosuhteet voivat muuttua nopeasti. Veneilyonnettomuuksien huippukuukausi on maassamme perinteisesti ollut heinäkuu ja pelastusliivien käyttö on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä hukkumiskuolemia”, Patrakka painottaa.
Ota väistämissäännöt haltuun
Vilkastunut veneilyliikenne merkitsee, että vesillä on myös entistä enemmän uusia alan harrastajia. Jotta liikenne ja kohtaamiset saadaan sujumaan mahdollisimman turvallisesti, jokaisen veneen päällikön tulee tuntea tarkkaan väistämisvelvollisuudet ja noudattaa niitä huolellisesti. Tämä korostuu etenkin kapeilla väyläalueilla, joissa liikkuu huviveneiden lisäksi runsaasti kauppalaivastoa.
”Jotta vesillä liikkuminen sujuisi turvallisesti näin veneilysesongin kynnyksellä, on väistämissäännöt asia, joka jokaisella päälliköllä on oltava hyvin hallussaan. Kauppa-alusten komentosillalta katsottuna tärkeää on pitää etenkin kunnon etäisyydet. Kauppa-alukset liikkuvat kapeilla ja karikkoisilla väyläalueilla erittäin tarkasti määriteltyjä reittejä ja niillä ei ole suuren syväyksensä ja hitaan ohjautuvuutensa takia juurikaan mahdollisuuksia lähteä väistämään vikkeläliikkeisiä huviveneitä”, muistuttaa Fintrafficin Suomenlahden VTS-keskuksesta päällikkö Samu Koski.
Kertaa moottoriveneiden väistämissäännöt:
Oletko lähdössä ohittamaan toista moottorivenettä? Ohituksen voi suorittaa siltä puolelta, jonka katsoo turvallisemmaksi. Vesillä ei päde maanteiden vasemmalta ohittamisen tapa. Ohittavan on hyvä huomioida aiheuttamansa aallokon vaikutus toiseen veneeseen. Usein ohitettu veneilijä joutuu muuttamaan kurssiaan siten, että kohtaa ohittavan veneen aallot edestä. Sivusuuntainen aallokko saattaa keinuttaa venettä rajustikin.
Oletko kohtaamassa toista moottorivenettä? Kahden moottoriveneen lähestyessä toisiaan vastakkaisilta suunnilta on molempien väistettävä oikealle. Yleensäkin väylällä on hyvä liikkua oikeaa reunaa pitkin. Tällöin vastaantulevat alukset kohdataan sujuvasti ja turvallisesti.
Kun moottoriveneiden kulkusuunnat puolestaan risteävät, vasemmalta tuleva on väistämisvelvollinen. Vesillä toimitaan siis samoin kuin tieliikenteessä. Mikäli mahdollista, vasemmalta tulevan on syytä väistää oikealta tuleva vene perän takaa. Väistämisen voi suorittaa esimerkiksi veneen nopeutta ja kurssia muuttamalla.
Oletko moottoriveneilijänä kohtaamassa purjeveneilijää? Moottoriveneen tulee väistää purjevenettä lähestymissuunnasta riippumatta. Moottorivoimalla liikkuva purjevene katsotaan moottoriveneeksi, jolla ei ole erityisoikeuksia muihin veneisiin nähden.
Muista myös nämä:
Purjeveneiden väistäminen. Purjeveneet väistävät toisiaan tuulen mukaan. Jos tuuli on samalta puolelta, tuulenpuoleinen väistää. Jos tuuli on eri puolilta, väistää se, jolla tuuli on vasemmalta puolelta.
Laivan ja veneen kohtaaminen ahtaalla kulkuväylällä. Veneen, myös purjeveneen, on väistettävä laivaa, jonka turvallista kulkua rajoittaa sen suuri syväys. Veneilijän on aina hyvä välttää tiukkoja kohtaamistilanteita laivojen kanssa. Laiva ei välttämättä pysty tekemään nopeita väistöliikkeitä tai nopeuden muutoksia, ja näin saattaa helposti aiheutua vakavia vaaratilanteita.
Onko radioviestintä vesillä hyppysissä?
Vapaa-ajan veneilijällä pitää olla asianmukainen henkilökohtainen meriradioliikenteen pätevyystodistus ja aluksen radiolupa, jotta hän saa laillisesti käyttää meriradiotaajuuksia viestintään. Radioluvan saaminen edellyttää, että radiopätevyys on kunnossa. Pätevyystutkinnon eli rannikkolaivurin VHF-radiotutkinnon (SRC) suorittamalla saa VHF-radioaseman käyttöön oikeuttavan pätevyystodistuksen.
”Suosittelemme kaikille meri-VHF-radiopuhelimen hankintaa veneen turvavälineeksi. Se mahdollistaa suoran radioyhteyden veneen ja meripelastuskeskuksen tai veneiden välillä silloinkin, kun matkapuhelinverkossa ei ole kuuluvuutta. Todellinen tarve VHF-radiopuhelimelle voi tulla yllättäen, sillä sää vesillä voi muuttua nopeasti. Lisäksi VHF on tehty kestämään hyvinkin haasteellisia olosuhteita merellä", kertoo Traficomin radioverkkoasiantuntija Ari Caselius.
Purjehduskilpailujen järjestäjän muistilista
Kesä on lisäksi vilkasta purjehduskilpailujen aikaa. Kilpailut sijoittuvat usein sekä kauppamerenkulun- että matalaväylien läheisyyteen, vilkkaasti liikennöidyille väylille. Meri- ja vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallista liikkumista valvovat Fintrafficin VTS-keskukset, joiden on aina tärkeää saada tieto purjehduskilpailuista.
Ilmoita siis aina purjehduskilpailusta vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin tällä (Ulkoinen linkki) lomakkeella.
Lisätietoja
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
johtava asiantuntija Kimmo Patrakka, kimmo.patrakka(at)traficom.fi, p. 029 534 6450
radioverkkoasiantuntija Ari Caselius, ari.caselius(at)traficom.fi, p. 029 5390 437
Tutustu 1.6.2020 voimaan tulleeseen vesiliikennelakiin (Ulkoinen linkki)
Vesiliikennelain muutokset voimaan 1. heinäkuuta (LVM 17.6.2021) (Ulkoinen linkki)
Fintraffic
meriliikennekeskuksen päällikkö Samu Koski, samu.koski(at)fintraffic.fi, p. 050 441 1376