Suomen mobiiliverkoissa liikkuvan datan vuosittainen kasvuvauhti on edelleen huimaa. Kansainvälisesti verrattuna olemme mobiiliyhteyksien suurkuluttajia. Mobiilidatan käyttö ei jakaudu käyttäjien kesken tasaisesti, vaan pieni osa käyttäjistä käyttää ison osan tiedonsiirrosta. Nopea 5G-verkko on kasvanut merkittävästi viime syksyn aikana ja kattaa jo yli 80 prosenttia kotitalouksista, minkä voidaan odottaa kasvattavan tiedonsiirtomäärää entisestään. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kerää teleyrityksiltä säännöllisesti tietoja viestintäverkkojen ja -palvelujen käytöstä ja kehittymisestä Suomessa.
Vuoden 2021 aikana Suomen mobiiliverkoissa siirtyi dataa 56 gigatavua kuukaudessa asukasta kohden, kun luku 5 vuotta aiemmin oli 16 gigatavua kuukaudessa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi onkin erittäin paljon mobiiliverkkoihin tukeutuva maa, Suomen kotitalouksista 43 % käyttää ainoastaan mobiiliyhteyksiä. "Tämän taustalla ovat kattava verkko ja ainakin eurooppalaisittain harvinaisemmat rajoittamattomat liittymät. Suurin osa kotitalouksilla käytössä olevista mobiililiittymistä oli päättyneen vuoden lopussa kotimaan tiedonsiirroltaan rajoittamattomia eikä rajoitettuja liittymiä löydy monenkaan operaattorin tarjonnasta", kertoo viestintämarkkina-asiantuntija Marja Heinonen. Tiedot pohjautuvat teleyrityksiltä vuoden 2021 lopussa kerättyihin tietoihin.
Sellaisia mobiililiittymiä, joissa ei ole lainkaan datapalveluja, oli jäljellä enää hieman yli puoli miljoonaa ja niistäkin puolet yritysten käytössä. Selkeä enemmistö käytössä olevista mobiililiittymistä, lähes 7 miljoonaa, sisälsi niin puhe- kuin datapalvelut eli ovat todennäköisimmin käytössä älypuhelimissa. Niin kutsuttuja mobiililaajakaistoja eli liittymiä, joissa on vain datapalvelut, oli viime vuoden lopussa yli 2 miljoonaa. Näitä liittymiä käytetään esimerkiksi tableteissa tai kodin 4G-/5G-modeemeissa. Pelkästään koneiden väliseen viestintään myytyjä SIM-kortteja (ns. M2M-liittymä) oli samana ajankohtana käytössä 1,5 miljoonaa. Tällaisia liittymiä käytetään esimerkiksi riistakameroissa tai kauppojen maksupäätteillä.
Useassa kodissa käytetään vain mobiililaajakaistaa
Kun mobiiliverkko on käytössä nettiyhteytenä niin liikkuessa kuin kotonakin, on Suomen mobiiliverkoissa kulkevan datan määrä asukasta kohden siis verrattain valtavaa. Mobiilidataa siirtyy erityisesti mobiililaajakaistaliittymissä, jotka käyttivät 59 % kaikesta siirtyvästä mobiilidatasta. "Tämäkin luku kertoo siitä, että mobiililaajakaistoja käytetään kodeissa ainoana nettiyhteytenä, jota käytetään esimerkiksi pelaamiseen tai tv-sarjojen ja elokuvien katseluun. Nämä palvelut vaativat pelkkää nettiselailua enemmän tiedonsiirtoa, kun taas älypuhelimien käyttö raskaisiin palveluihin on maltillisempaa", täsmentää Heinonen.
Asukasta kohden laskettu tiedonsiirtomäärä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Olemme pyytäneet teleyrityksiä toimittamaan myös liittymä- ja kuukausikohtaisen mediaanitiedonsiirtomäärän, jotta "keskivertokäyttäjän" kulutusta pystytään seuraamaan. Keskimäärin puhe- ja dataliittymällä eli yleensä älypuhelimen liittymällä siirtyi syksyn 2021 aikana 5 gigatavua kuukaudessa, kun taas mobiililaajakaistaliittymällä vastaava luku oli 28 gigatavua kuukaudessa. Nämä luvut kertovat siitä, että pieni osa käyttäjistä käyttää merkittävän osan kaikesta mobiilitiedonsiirrosta eikä kulutus jakaannu tasaisesti käyttäjien kesken. Teleyritykset tarjoavat yleensä käyttäjälle mahdollisuuden tarkastella mobiilidatan kulutusta esimerkiksi laskulla ja asiointipalvelussa. Laitteesta riippuen datankäyttöä voi seurata myös sen käyttöliittymästä. Näiden tietojen avulla kukin voi arvioida, kuinka oma käyttö asettuu tällä keskimääräisten lukujen janalla.
Nopea 5G-verkko on saatavilla jo yli 80 prosentilla suomalaisista kotitalouksista
Vuoden 2021 loppua kuvaavien tilastojen mukaan Suomen nopea 5G-verkko oli kuudessa kuukaudessa kasvanut merkittävästi, 6 prosenttiyksikköä, mikä kattaa jo 82 % suomalaisista kotitalouksista. Nopealla verkolla tarkoitetaan tässä latausnopeudeltaan vähintään 100 megaista ulkoverkkoa, kun verkon ruuhkautumista, luonnon tai rakennetun ympäristön esteitä tai laitteiden asettamia rajoituksia ei oteta huomioon. Mobiiliverkon tiedonsiirrosta 4 % tapahtui 5G-verkossa, joten monet käyttäjät eivät vielä ole ottaneet 5G-verkon käytön mahdollistamia liittymiä tai laitteita käyttöönsä kattavuuden kasvusta huolimatta. Edelleen kehittyvä nopea 4G-verkko on kattanut jo pidemmän aikaa yli 90 % kotitalouksista.
"Kotitaloudet sijaitsevat pienillä alueilla suhteessa Suomen pinta-alaan. Tämän vuoksi korkea kotitalouskattavuus ei tarkoita nopean verkon maantieteellistä kattavuutta, vaikka mobiiliverkkoa tietysti liikkuessa erityisesti tarvitaankin", selventää viestintämarkkina-asiantuntija Joonas Sotaniemi. Maapinta-alasta 5G-verkon nopea verkko kattoi vuoden lopussa 7 % ja 4G-verkon vastaava 18 %. Tulevaisuudessa verkkoa tarvitaan enenevissä määrin liikenneväylillä, joista 4G- tai 5G-verkon nopea verkko päättyneen vuoden lopussa kattoi 62 % kanta- ja valtateistä ja 64 % rautateistä.
Nykytilan kartoittamiseksi ja tulevaisuuden tarpeiden ennakointia varten seuraamme Traficomissa aktiivisesti digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen kehittymistä Suomessa muun muassa keräämällä teleyrityksiltä tietoja liittymä- ja käyttömääristä sekä matkaviestinverkon kattavuuksista. Yllä esitetyt tilastot perustuvat näihin lukuihin sekä vuoden 2021 viestintäpalvelujen käyttöä tarkastelevaan kuluttajatutkimukseen.
Lisätietoja
Matkaviestinverkon kattavuudet kunnittain ja maakunnittain (Ulkoinen linkki)
Alueelliset tiedot Tieto.Traficom kartat -palvelussa (Ulkoinen linkki)
Lisää viestintäalan tilastoja (Ulkoinen linkki)
Viestintämarkkina-asiantuntija Marja Heinonen, p. 0295 390 306, marja.heinonen@traficom.fi
Viestintämarkkina-asiantuntija Joonas Sotaniemi, p. 0295 390 309, joonas.sotaniemi@traficom.fi (matkaviestinverkon kattavuus)