Sähköinen lentäminen on Suomen pienille matkustajavirroille varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuoreesta selvityksestä. Sähköisen lentämisen kysyntä muodostuu tulevaisuudessa erityisesti teollisuuden ja matkailun tarpeista, ja sen arvioidaan yleistyvän 2030-luvulla. Selvityksessä on kartoitettu sähköisen lentämisen mahdollisuuksia ja reunaehtoja Suomessa.
Liikenteen sähköistymisen megatrendi liittyy lentoliikenteessä erityisesti lyhyemmän kantaman ja kapasiteetin koneisiin. Suomessa sähköisen lentämisen arvioidaan alkavan 2020-luvun lopulla ja yleistyvän 2030-luvulla. Sille on Suomessa monella tapaa suotuisat olosuhteet. Pinta-alaltaan suuressa ja väestöltään pienessä maassa asutusta, elinkeinoelämää ja matkailua on kaikilla alueilla.
"Nyt on oikea hetki edistää digitaalista ja vähäpäästöistä lentoliikennejärjestelmää Suomessa. Suomen ohuille matkustajavirroille sähköinen lentäminen on uusi mahdollisuus. Sähkön avulla voidaan lentää paitsi pienehkön matkustajavolyymin reittilentoja, harjoittaa myös taksilentoliikennettä", sanoo johtaja Jari Pöntinen.
Sähköinen lentäminen sopii erityisen hyvin maantieteellisten esteiden, kuten vesistöjen, ylittämiseen. "Sähköinen lentäminen voisi mahdollisesti sopia esimerkiksi lennoille Maarianhaminaan, Viroon tai Merenkurkun yli Ruotsiin. Pohjoisen Suomen matkailukohteiden välille sähköinen lentäminen voisi toimia myös, koska rautateitä on Pohjois-Suomessa vähän ja tietä pitkin matkat kestävät kauan", Pöntinen jatkaa.
Suomessa on kattava lentoasemien ja lentopaikkojen verkosto, joka toimii alustana sähköiselle ilmailulle. Tämä edellyttää kuitenkin investointeja lataus- tai vedynjakeluinfrastruktuuriin.
Sähköisellä lentämisellä kohti hiilineutraalia logistiikkaa ja saavutettavuutta
Sähköisen lentämisen kysyntä muodostuu tulevaisuudessa erityisesti teollisuuden ja matkailun tarpeista. Teollisuudessa kehityssuuntaus on kohti hiilineutraalia tuotantoa sekä logistiikkaa, ja sähköisellä lentämisellä voidaan tarjota hiilineutraalia saavutettavuutta. Matkailussa sähköisen lentämisen ympärille voidaan muodostaa kestäviä matkailukonsepteja.
Sähköinen lentäminen pienentää lentämisen ilmastovaikutusta huomattavasti. Sähköinen lentäminen on kuitenkin koko lentoliikennejärjestelmän näkökulmasta vain osaratkaisu lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen. Muilla käyttövoimilla, kuten kestävien lentopolttoaineiden ja vedyn polttamisella polttomoottorissa on keskeinen rooli pitkämatkaisen lentoliikenteen tulevaisuudessa
Teknologian kehittyessä lentokoneiden kapasiteetti ja kantama kasvavat
Sähköinen lentäminen alkaa pienistä, muutaman hengen ilma-aluksista sekä tavarakuljetuksiin hyödynnettävästä kalustosta. Akkuteknologian kehittyessä lentokoneiden kapasiteetti ja kantama kasvavat. Suurempien sähkölentokoneiden käyttövoimana tulee olemaan vedystä polttokennotekniikalla tuotettava sähkö. Tavoitetasosta mallia näyttää Norja, jossa tavoitteena on vuonna 2040 järjestää kaikki kotimaan lennot sähköisesti.
”Sähköinen lentäminen on varteenotettava tulevaisuuden vaihtoehto Suomessa, ja sitä kannattaa edistää laajalla yhteistyöllä, joka tähtää uuden teknologian käyttöönottoon ja ilmaliikenteen toimintamallien uudistamiseen,” sanoo selvitystyöhön osallistunut professori Jorma Mäntynen.
Toimenpiteinä selvityksessä ehdotetaan sähköisen lentämisen taloudellisten kannustimien ja lentämisen yhteiskunnallisten hyötyjen tarkempaa tarkastelua sekä konkretiaan tähtäävää kansallista ja kansainvälistä TKI-toimintaa ja pilotointia sähköisen lentämisen ja siihen liittyvien matkaketjujen edistämiseksi.
Sähköiselle lentämiselle on vasta kehitteillä sääntely, joka ottaa huomioon sen erityispiirteet. Muilta osin sovelletaan yleisesti ilma-aluksia ja lentotoimintaa koskevia sääntöjä.
Selvityksen toteutti Traficomille Destia Oy.
Lisätietoja
johtaja Jari Pöntinen, jari.pontinen@traficom.fi, p. 029 534 6071