Tuore selvitys antaa suosituksia ja esittelee parhaita käytäntöjä vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivia henkilöautoja ja raskasta liikennettä palvelevan julkisen jakeluinfrastruktuurin edistämiseksi kunnissa.
EU:n vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuuria koskeva jakeluinfra-asetus (AFIR) tuo kansallisia velvoitteita jakeluinfran kehittämiselle. Kunnissa ja kaupunkiseuduilla tämä on hyvä ottaa ennakoiden huomioon, kun tehdään suunnitelmia, jotka koskevat maankäyttöä, kaavoitusta ja liikennettä.
"Liikenteen sähköistymistä palvelevan julkisen latausinfran laajentamiseen tähtäävän suunnittelun hetki on nyt. Julkinen jakeluinfra toteutetaan Suomessa markkinavetoisesti, mutta paikallistasolla kunnilla ja seuduilla on keskeinen rooli sen mahdollistamisessa", sanoo Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja.
Selvityksessä on kuvattu muun muassa jakeluinfran toteutusprosessin vaiheet sekä esimerkkejä sopimusmalleista ja katutilaan sijoitettavan latauspisteen tilamitoituksesta. Mukana on tapaustarkasteluja ulkomailta ja Suomesta.
"Monia mietityttää, tulisiko julkisessa latauksessa, kuten henkilöautoja palvelevassa kadunvarsilatauksessa, panostaa hitaaseen lataukseen vai pika- ja suurteholataukseen. Esimerkiksi Amsterdamissa nähdään, että suurteholataus tulee yleistymään. Hidas lataus voisi sopia esimerkiksi liikuntapaikoille, mutta hitaan latauksen kysyntää on hyvä seurata tiiviisti", Ampuja pohtii.
Lokakuun lopussa Suomessa oli liikennekäytössä noin 290 000 vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikkuvaa henkilöautoa, joista ladattavia hybridiautoja oli noin 160 000 ja täyssähköisiä reilut 100 000. Sähkökäyttöisten henkilöautojen määrän arvioidaan lisääntyvän voimakkaasti jatkossa.
Sähkö on nousemassa keskeiseksi käyttövoimaksi myös raskaassa liikenteessä. Tähän valmistaudutaan esimerkiksi jakeluinfra-asetuksessa, jonka vaatimukset raskaan liikenteen sähkölatauspaikoista ovat suuremmat kuin vaatimukset vedyn tai kaasun tankkauspaikoista.
Selvityksessä suositellaan, että raskaan liikenteen sähkölataus olisi hyvä huomioida kaavasuunnitelmissa ennakoivasti, sillä latauspaikan toteutus voi kestää 1–2 vuotta sisältäen lupa-asiat, infran rakentamisen tontilla ja sähköverkon kapasiteetin noston. Esimerkiksi sähköverkon vahvistamiseen voi kulua suuri osa ajasta. Selvityksessä on myös havainnekuvia siitä, kuinka paljon tilaa yhdistelmäajoneuvon latauspaikka tarvitsee.
Raskasta liikennettä palvelevan julkisen latausinfran rakentuminen on Suomessa vasta alussa. Tällä hetkellä maassamme on muutama vain raskaille ajoneuvoille tarkoitettu latauspiste.
Selvityksen ovat tilanneet Liikenne ja viestintävirasto Traficom ja valtakunnallinen maankäytön-, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto eli MAL-verkosto. Selvitystä varten haastateltiin seitsemää kaupungin tai kuntayhtymän edustajaa ja kahden palvelutuottajan edustajaa. Selvityksen toteutti WSP Finland Oy.
Lisätietoja: Outi Ampuja, johtava asiantuntija, outi.ampuja@traficom.fi, p. 029 534 5241; Kati-Jasmin Kosonen, kehittämispäällikkö, MAL-verkosto, kati-jasmin.kosonen@tampereenseutu.fi, p. 040 195 2852