Kolme neljäsosaa suomalaisista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen yleisesti. Tyytyväisyys on säilynyt lähes ennallaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla, kun taas pienissä kunnissa tyytyväisyys on hieman heikentynyt. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimuksesta.
Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin -kyselytutkimus tehdään joka toinen vuosi ja tuloksia käytetään liikennejärjestelmän suunnittelussa ja liikenteen seurannassa.
Tuoreissa tuloksissa kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen on keskiarvoltaan 3,72 asteikolla 1-5. Kaksi vuotta aiemmin luku oli 3,75. Tyytyväisimmät vastaajat löytyvät nuorimmista ikäryhmistä eli alle 24-vuotiaista, sekä vanhimmista ikäryhmistä eli yli 74-vuotiaista. Tyytyväisyys on korkeinta pääkaupunkiseudulla ja vähäisintä pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa.
Työ- ja opiskelumatkat sujuvat vastausten perusteella yhtä hyvin kuin ennenkin. Muiden matkojen ja pitkien matkojen sujuvuuteen vastaajat ovat hieman tyytymättömämpiä kuin edellisinä vuosina – erityisesti vastaajat kokevat kulkutavan valinnanmahdollisuuden heikentyneen.
Helppo ja nopea kulkutapa on ensisijainen valinta
Omalla asuinseudulla tehtävillä matkoilla kulkutavan valintaan vaikuttavat eniten mahdollisuus valita liikkumisen ajankohta vapaasti sekä helppous. Nopeus, turvallisuus ja hinta ovat myös tärkeitä tekijöitä.
"Kulkutavan terveyshyödyt eivät paina vaakakupissa yhtä paljon kuin monet muut tekijät, mutta silti 80 % vastaajista kertoo, että terveyshyödyillä on jonkinlainen vaikutus kulkutapavalinnassa. Valtaosalla myös ympäristöystävällisyys ja hyvänä esimerkkinä toimiminen vaikuttavat kulkutavan valintaan ainakin vähän", kertoo erityisasiantuntija Hanna Strömmer Traficomista.
Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksiin kansalaiset ovat omalla asuinseudullaan pääosin tyytyväisiä: kävelyn olosuhteet saavat arvosanakseen 3,77 ja pyöräilyn 3,48. Yleisarvosanoissa näkyy aavistuksen verran laskua, mutta esimerkiksi pyöräilyreittien määrään ja kuntoon ollaan hieman tyytyväisempiä kuin aiemmin.
Henkilöautoilun olosuhteisiin omalla asuinseudulla vastaajat ovat myös pääosin tyytyväisiä, mutta arvosana 3,33 laski hieman viime vuosien tutkimuksista. Syy ei kuitenkaan ole katujen ja teiden kunnossa, sillä tähän vastaajat ilmoittavat olevansa jopa aiempaa tyytyväisempiä. Sen sijaan talvikunnossapito saa hieman heikommat arviot kuin viime vuosina.
Joukkoliikenteessä tyytyväisyys kasvoi hieman – taksipalveluissa edelleen laskua
Joukkoliikennepalveluille omalla asuinseudulla vastaajat antavat yleisarvosanaksi 3,22. Tulos on hieman parempi kuin edellisissä tutkimuksissa. Tyytyväisimpiä ollaan pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla.
"Tyytyväisyys joukkoliikenteeseen jää pienissä kunnissa ja pienemmillä kaupunkiseuduilla selvästi heikommaksi kuin isoissa kaupungeissa. Kuitenkin koko maassa on nähtävissä positiivista kehitystä verrattuna vuoteen 2021 ", toteaa Strömmer.
Joukkoliikenteen palvelutasossa erityisesti tiedonsaanti ja yhteyksien olemassaolo saavat vuoden 2023 kyselyssä aiempaa paremmat arviot. Lippujen hintoihin ollaan sen sijaan aiempaa tyytymättömämpiä. Sama ilmiö näkyy pitkiä, yli 100 km matkoja koskevissa kysymyksissä: erityisesti junalippujen hintoihin ollaan aiempaa tyytymättömämpiä, mutta tiedonsaanti yhteyksistä, aikatauluista ja hinnoista on parempaa.
Kansalaisten tyytyväisyys taksipalveluihin oli laskussa vuoden 2021 tutkimuksessa ja on sitä edelleen. Tyytyväisyys oman alueen taksipalveluihin saa vuoden 2023 tutkimuksessa arvosanan 3,26, kun vastaava arvio vuonna 2021 oli 3,42.
Kansalaisten tyytyväisyyttä mitattu vuodesta 2011 alkaen
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena puhelimitse ja internetissä loka-joulukuussa 2023. Kyselyyn vastasi 5 557 henkilöä. Kansalaisten tyytyväisyyttä liikenneolosuhteisiin ja liikkumisen palvelutasoon kartoittavaa kyselytutkimusta on tehty vuodesta 2011 alkaen. Vuodesta 2019 eteenpäin tutkimuksesta on vastannut Traficom.
"Seurantatutkimuksessa muutokset ovat usein melko pieniä, mutta tuloksista voi kuitenkin havaita tiettyjä trendejä, jotka on tärkeää huomioida niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa liikennejärjestelmän suunnittelussa", toteaa Strömmer.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Hanna Strömmer, p. 029 534 7053, hanna.strommer@traficom.fi