Vuodesta 2000 vuoteen 2024 henkilöautojen määrä on kasvanut merkittävästi, noin 2,1 miljoonasta 2,8 miljoonaan, eli 30 %. Tämä tarkoittaa 492 autoa jokaista 1 000 asukasta kohti. Autojen määrän kasvu tuo mukanaan myös haasteita - haittoja voidaan vähentää lisäämällä erityisesti kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen osuutta.
Suomen teillä kulkee ennätysmäärä autoja. Vuodesta 2000 vuoteen 2024 henkilöautojen määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2000 liikenteessä oli noin 2,1 miljoonaa henkilöautoa, ja vuoden 2024 alussa määrä oli kasvanut noin 2,8 miljoonaan, mikä tarkoittaa yli 700 000 auton lisäystä. Kasvu johtuu uusien autojen myynnistä ja käytettyjen autojen maahantuonnista. Viimeksi mainittu on moninkertaistunut 2000-luvulla. Viime vuonna romutettiin Suomen Autokierrätyksen tietojen mukaan hieman yli 60 000 henkilöautoa.
Manner-Suomessa liikennekäytössä olevat henkilöautot käyttövoimittain vuosina 2000-2023
Käytettyinä maahantuoduista autoista suosituin on ladattava hybridi
Vuodesta 2014 vuoteen 2023 käytettynä maahantuotujen henkilöautojen kokonaismäärä kasvoi merkittävästi, huipentuen vuoteen 2021, jolloin Suomeen tuotiin 45 368 autoa. Käytettynä maahantuotujen autojen markkinat ovat siirtymässä kohti kestävämpiä käyttövoimia, jolloin entistä useampi auto on joko kokonaan tai osin sähkökäyttöinen. Dieselautojen maahantuonti saavutti huippunsa vuonna 2018, jolloin Suomeen tuotiin yli 22 000 dieselautoa. Viime vuosina dieselautojen maahantuonnin suosio on kuitenkin laskenut merkittävästi, ja vuonna 2023 niitä tuotiin vain hieman yli 5 000.
Sen sijaan ladattavien hybridien suosio on kasvanut erityisen nopeasti. Vuonna 2018 niitä maahantuotiin noin 2 500 kappaletta, mutta vuonna 2023 määrä oli kasvanut jo 14 484 autoon. Täyssähköautoja tuotiin käytettyinä viime vuonna maahamme reilut 10 000 kpl.
"Tämä kehitys kuvastaa muutosta kohti ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja ja on linjassa globaalien trendien kanssa, joissa pyritään edistämään kestävämpää autoilua," toteaa Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja. Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien osuus on noin 9 %. Suomen velvoitteena on puolittaa liikenteen ja muun taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä. Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuoteen 2023 mennessä jo noin 3,5 miljoonaa tonnia eli noin 27 % vuoden 2005 tasosta. "Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan vuonna 2023 liikenteen päästöt vähenivät 0,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta muun muassa liikennepolttoaineiden bio-osuuden hienoisen kasvun seurauksena", tarkentaa Ampuja.
Käytettynä maahantuodut henkilöautot käyttövoimittain vuosina 2014 - 2023
Kävely ja pyöräliikenne vähentää päästöjä ja lisää hyvinvointia
Autojen määrän lisääntymisen ohella myös ajettujen kilometrien arvioidaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä. Tämä tuo mukanaan muutoksia muun muassa maankäyttöön, tuottaa melua ja heikentää ilmanlaatua. Erityisesti kaupunkiseuduilla tulisi pyrkiä siirtymään pois nykyisestä autokeskeisestä järjestelmästä kohti kestävän liikkumisen järjestelmää ja kasvattaa joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalveluiden sekä kävelyn ja pyöräliikenteen suosiota.
"Lyhyet matkat, joita Suomessa tehdään paljon, tarjoavat suuren potentiaalin tähän. Esimerkiksi Suomessa kaikista alle viiden kilometrin matkoista 43 % tehdään henkilöautolla. Päivittäin tehdään noin 2,8 miljoonaa alle viiden kilometrin mittaista automatkaa, joissa olisi myös suurta potentiaalia kävelylle ja pyöräilylle," toteaa Ampuja. "Kävely ja pyöräily edistää myös hyvinvointia ja tuottaa terveyshyötyjä," jatkaa Ampuja. Laajemmin kävelyn ja pyöräliikenteen kasvu sujuvoittaisi myös liikennejärjestelmää, ja hyödyt kohdistuvat kaikille liikkujille.
Lisätietoja