Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Vuonna 2022 Suomessa käytettiin eniten mobiilitiedonsiirtoa asukasta kohden verrattuna muihin Pohjois- ja Baltian maihin, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja muiden maiden viranomaisten julkaisemista teletilastoista. Laajakaistaliittymiä Suomessa on asukasta kohden niin ikään eniten, mutta kiinteiden yhteyksien saatavuudessa Suomi tippuu kärkikahinoista.

Suomessa käytettiin jälleen viime vuonna enemmän mobiilitiedonsiirtoa asukasta kohden kuin muissa Pohjois- ja Baltian maissa. Tämä selviää maiden viranomaisten teleyrityksiltä keräämistä vuotta 2022 koskevista tiedoista. Asukasta kohden Suomen mobiiliverkoissa siirtyi dataa 63 gigatavua kuukaudessa. Toiseksi eniten dataa siirtyi Latviassa, jossa asukasta kohden mobiilidataa kulki 49 gigatavua kuussa. Vähiten mobiilidataa liikkui Norjassa, jossa luku asukasta kohden kuukaudessa oli 10 gigatavua. 

Suuren mobiilitiedonsiirtomäärän taustalla on se, että kattavien mobiiliverkkojen ja rajattoman tiedonsiirron takia useissa suomalaissa kotitalouksissa käytetään ainoastaan mobiilinettiä niin mobiili- kuin muissakin kodin laitteissa esimerkiksi 4G- tai 5G-modeemin avulla. Monissa muissa maissa käytössä on useammin kodin kiinteä yhteys, jota hyödynnetään tiedonsiirtoa enemmän kuluttaviin palveluihin kuten suoratoistovideoiden katseluun tarkalla kuvalaadulla suurelta ruudulta.

Suurin osa (59 %) Suomen mobiiliverkkojen tiedonsiirrosta tapahtui niin sanotuista mobiililaajakaistaliittymistä eli liittymistä, joissa ei käytetä lainkaan puhepalveluita. Näitä liittymiä on käytössä esimerkiksi modeemeissa ja tableteissa. Virossa, Suomessa ja Liettuassa oli vuoden 2022 lopussa enemmän mobiililiittymiä asukasta kohden kuin muissa vertailumaissa, mikä selittyy osaltaan vain tiedonsiirtokäytössä olevien liittymien määrällä. Muissa maissa suurin osa mobiilitiedonsiirrosta tuli älypuhelinliittymistä, Norjassa jopa 84 %, koska mobiiliverkkoja käytetään lähinnä liikkuessa kiinteiden yhteyksien ulottumattomissa.

Kuviossa esitetty prosenttiosuudet siitä, miten kaikki mobiilitiedonsiirto jakaantuu älypuhelinliittymien ja mobiililaajakaistaliittymien välillä vuosina 2018-2022. Liettuassa tilanne melko tasainen, vuonna 2022 65 % laajakaistatoista, 35 % älypuhelimista. Suomessa tasaista 59 % laajakaistoista, 41 % puhelimista vuonna 2022. Ruotsissa ja Islannissa aina ollut yli 50 % puhelimista, Ruotsissa osuus laskee ja Islannissa tasaista. Norjassa 84 % puhelimista ja vain 16 % laajakaistatoista vuonna 2022.
Kuvio 1. Matkaviestinverkkojen tiedonsiirron jakaantuminen puhe- ja tiedonsiirtokäytössä olevien älypuhelinliittymien ja vain tiedonsiirtokäytössä olevien mobiililaajakaistaliittymien välillä. Mukana maat, jotka jakavat tiedonsiirtomäärän liittymätyypin perusteella.

Kiinteiden yhteyksien saatavuus Suomessa on muita Pohjoismaita alhaisempi

Maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 megaan yltävä yhteys oli vuoden 2022 lopussa saatavilla 73 %:iin suomalaisista kotitalouksista. Muissa Pohjoismaissa luku oli yli 90 % ja ainoastaan Liettuassa alle 70 % kotitalouksista oli näiden nopeiden kiinteiden yhteyksien piirissä. Erityisesti laajojen valokuituinvestointien vuoksi Ruotsissa nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus kotitalouksiin on ollut jo useamman vuoden yli 90 %.

Euroopan unionin Digitaalisen vuosikymmenen toimenpideohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla kotitalouksilla olisi saatavilla vähintään 1 Gbit/s -latausnopeuteen yltävä yhteys. Traficom edistää tätä tavoitetta Suomessa muun muassa myöntämällä tukea laajakaistayhteyksien rakentamiseen alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti.

Kuviossa se prosenttiosuus kotitalouksista, joilla on latausnopeudeltaan vähintään 100 megainen kiinteä nettiyhteys saatavilla vuosien 2018-2022 aikana. Viimeisimmissä tuloksissa ensimmäisenä Ruotsi 97 %, Tanska 97 %, Norja 94 %, Islanti 93 %, Suomi 73 %, Latvia 73 %, Viro 70 %, Liettua 61 %, EU:n keskiarvo ollut vuonna 2021 70 %.
Kuvio 2. Maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s olevan kiinteän nettiyhteyden kotitaloussaatavuus.

Valokuituyhteys oli viime vuoden lopussa Ruotsissa saatavilla 96 %:iin kotitalouksista, kun Suomessa osuus nousi vuonna 2022 vasta yli 50 %:iin. Myös Tanskan ja Norjan valokuitusaatavuus oli Ruotsia heikompaa, koska Suomen tapaan näissä maissa isolle osalle kotitalouksista nopeat yhteydet ovat saatavilla kaapeli-tv-verkkoon pohjautuvilla nettiyhteyksillä. Toisin kuin valokuituverkossa kaapeli-tv-verkon yhteyksissä ei voida yleensä tarjota käyttäjältä verkkoon päin suuria lähetysnopeuksia. Tämä voi hidastaa jonkin verran esimerkiksi pilvipalvelujen käyttöä. Valokuitusaatavuudessa Suomi oli viimeisenä kaikista Pohjois- ja Baltian maista. Tällä hetkellä kiinteän verkon osalta valokuitutekniikka on toteutustapa, jota rakennetaan eniten ja jonka avulla muun muassa EU:n tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Kuviossa se prosenttiosuus kotitalouksista, joilla on valokuitutekniikalla toteutettu kiinteä nettiyhteys saatavilla vuosien 2018-2022 aikana. Viimeisimmissä tuloksissa ensimmäisenä Ruotsi 96 %, Islanti 92 %, Norja 82 %, Tanska 79 %, Latvia 72 %, Viro 71 %, Liettua 61 %, Suomi 52 %, EU:n keskiarvo oli vuotta aiemmin vuonna 2021 50 %.
Kuvio 3. Kiinteän valokuituyhteyden saatavuus kotitalouksiin.

Suomessa eniten laajakaistaliittymiä

Laskettaessa yhteen kaikki kiinteät ja mobiilit laajakaistaliittymät, oli Suomessa viime vuoden lopulla 0,73 liittymää asukasta kohden, mikä oli enemmän kuin missään muussa Pohjois- tai Baltian maassa. Toiseksi eniten laajakaistaliittymiä oli Tanskassa, 0,7 kappaletta asukasta kohden. Vähiten tällaisia liittymiä oli Latviassa, jossa kiinteitä tai mobiileja laajakaistaliittymiä oli 0,47 asukasta kohden. Näissä luvuissa ei siis ole laskettu mukaan älypuhelinten liittymiä.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli Suomessa kotitaloutta kohden vertailumaista kolmanneksi vähiten, 0,68 kappaletta per kotitalous. Norjassa kiinteitä laajakaistaliittymiä oli vuoden 2022 lopussa eniten, 0,96 kappaletta kotitaloutta kohden eli lähes jokaisella kotitaloudella oli kiinteä laajakaistaliittymä. Norjan takana tulivat Islanti ja Tanska. Maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 megaisia liittymiä oli Ruotsin kaikista käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä 92 %, kun osuus Suomessa oli 51 %. Islannissa 86 % käytössä olevista liittymistä oli vähintään 100 megaisia, mutta maassa kiinteitä liittymiä myydään osittain myös rajattomalla nopeudella ja rajoitetulla tiedonsiirtomäärällä.

Kuviossa on kaikkien kiinteiden laajakaistaliittymien määrä vuoden 2022 lopussa sekä osuus näistä liittymistä, joiden maksimilatausnopeus on vähintään 100 megaa. Ruotsissa on eniten liittymiä, niistä 92 % on nopeita. Seuraavassa mainitaan maat liittymämäärän perusteella suuruusjärjestyksessä ja nopeiden liittymien osuus. Tanska 77 %, Norja 75 %, Suomi 51 %, Liettua 63 %, Viro 32 %, Latvia 70 % ja Islanti 86 %.
Kuvio 4. Kiinteiden laajakaistaliittymien kokonaismäärä ja latausnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s olevien liittymien määrä vuoden 2022 lopussa.

Valokuitutekniikalla toteutettujen liittymien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen sitä mukaa, kun vanhoja kiinteitä verkkoja päivitetään valokuitutekniikkaan ja rakennetaan kokonaan uutta valokuituverkkoa. Kaikissa Pohjois- ja Baltian maissa vanhojen kupariliittymien määrä on laskenut ja kupariliittymät korvautuneet muun muassa valokuituliittymillä. Islannissa ja Ruotsissa käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä yli 80 % oli vuoden 2022 lopussa toteutettu valokuitutekniikalla. 

Kuten verkkosaatavuudessa myös liittymämäärissä näkyy se, että Suomessa, Tanskassa ja Norjassa nopeita yhteyksiä toteutetaan myös kaapeli-tv-verkon yhteyksillä. Norjassa kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä 70 %, Suomessa 63 % ja Tanskassa vain 49 % oli toteutettu valokuitutekniikalla. Kaikissa vertailumaissa valokuituliittymien määrä on kuitenkin kasvanut tasaisesti vuoden 2016 tilastoinnin alkamisesta lähtien.

Kuviossa on esitetty valokuitutekniikalla toteutettujen kiinteiden laajakaistaliittymien osuus kaikista kiinteistä liittymistä vuosina 2016-2022. Kasvua on tapahtunut ajanjakson aikana kaikissa maissa, mutta lähtötasot oli Liettuassa, Ruotsissa ja Latviassa jo yli 50 %. Islannissa kasvu on ollut jyrkintä. Seuraavaksi luetellaan maa ja valokuituliittymien osuus vuoden 2022 lopussa. Islanti 82 %, Ruotsi 81 %, Liettua 79 %, Latvia 75 %, Norja 70 %, Suomi 63 %, Tanska 49 % ja Viro 48 %.
Kuvio 5. Valokuitutekniikalla toteutettujen käytössä olevien kiinteiden laajakaistaliittymien osuus kaikista liittymistä.

Esitetyt luvut perustuvat vertailussa mukana olevien maiden viranomaisten koostamiin tilastoihin. Traficom tuottaa monipuolisia tilastoja viestintä- ja liikennemarkkinoilta muun muassa kuluttajainformaatiota ja markkinaseurantaa varten.

Lisätietoja

Tilastoja kuvaava esitys Traficomin nettisivuilla (Ulkoinen linkki) (englanniksi)

Ruotsin viranomainen (PTS) julkaisee varsinaiset tilastot omalla sivustollaan (Ulkoinen linkki) (ruotsiksi ja englanniksi)

Erityisasiantuntija Marja Heinonen p. 029 534 7355, marja.heinonen@traficom.fi