Etusivu: Traficom
Etusivu: Traficom
Valikko

Matkaviestinverkoissa siirretyn datan määrä on jatkanut kasvuaan, mutta vauhti on esimerkiksi Pohjois- ja Baltian maissa hidastunut huippuvuosien 65 % vuosittaisesta kasvusta nykyiseen 21 % vuosikasvuun. Pohjois- ja Baltian maiden alueella käytettiin eniten mobiilitiedonsiirtoa liittymää kohden Latviassa. Suomessa liittymiä käytettiin tiedonsiirtoon liki yhtä ahkerasti ja asukasta kohden tietoa siirtyikin Suomessa eniten.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden matkaviestinverkoissa liikkuu vuosi vuodelta enemmän tietoa. Vuonna 2023 mobiilitiedonsiirtoa oli jo lähes 16 miljardia gigatavua näiden maiden televiranomaisten tilastojen mukaan. Tämä tarkoittaa, että Pohjois- ja Baltian maiden asukas käytti keskimäärin 38 gigatavua tiedonsiirtoa kuukaudessa.

Matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärän kasvu on hidastunut

Vaikka mobiilitiedonsiirtomäärä vuosittain kasvaa, on sen kasvu merkittävästi hidastunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2016 mobiilitiedonsiirron määrä kasvoi 65 % suhteessa edellisen vuoden tiedonsiirtomäärään, mutta vuonna 2023 kasvu oli enää 21 %. Maiden välillä on eroja: Tanskassa mobiilitiedonsiirron absoluuttinen määrä kasvoi eniten, 36 %. Virossa, Liettuassa, Islannissa ja Ruotsissa tiedonsiirto kasvoi yli 20 %, kun taas Latviassa, Norjassa ja Suomessa kasvua oli alle 20 % - Suomessa kasvu oli maltillisin, vain 14 %. Missään maassa ei kuitenkaan vaikuta siltä, että 5G-verkkojen rakentuminen olisi lisännyt mobiilitiedonsiirtomäärää normaalia kehitystä enempää.

"Suomessa mobiilitiedonsiirtomäärä kasvoi vuonna 2015 jopa 93 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvu oli huipussaan silloin, kun yhä suurempi joukko ihmisiä siirtyi käyttämään älypuhelimia ja 4G-verkot kehittyivät ja laajenivat", selventää erityisasiantuntija Marja Heinonen. "Vaikka sovelluksia ja palveluita on tullut koko ajan lisää ja esimerkiksi parempi kuvalaatu lisää tiedonsiirtoa, ei käyttö enää kasva samoissa määrin kuin silloin, kun uusia käyttäjiä tulvi verkkoihin", jatkaa Heinonen.

Mobiilitiedonsiirtomäärä kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa oli vuonna 2015 alle 2 miljardia gigatavua ja vuonna 2023 yli 15 miljardia gigatavua. Suomessa vastaavat luvut oli 0,6 miljardia gigatavua ja vajaa 5 miljardia gigatavua. Vuoden 2015 ja 2016 välillä tiedonsiirtomäärä kasvoi koko alueella 65 %, Suomessa 68 %. Vuosien 2022 ja 2023 koko alueella 21 % ja Suomessa 14 %.
Kuvio 1. Matkaviestinverkkojen tiedonsiirtomäärä ja sen kasvu Pohjoismaissa ja Baltian maissa vuosina 2015-2023.

Suomessa trendi seuraa globaalia suuntaa

Matkaviestinverkkojen tiedonsiirtomäärä kasvaa maailmassa laajemminkin, mutta kasvuvauhti on hidastunut. Kansainvälisen televiestintäliiton (International Telecommunication Union, ITU) tilastojen perusteella kasvu globaalisti oli vuonna 2023 noin 10 % tasolla. Aasian ja Oseanian alueen maat käyttivät vuonna 2023 globaalista matkaviestinverkon tiedonsiirrosta 63 %, Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikan osuus oli 14 % ja Euroopan 11 %. Euroopan tiedonsiirrosta Pohjois- ja Baltian maiden mobiilitiedonsiirto kattoi 13 %.

Alueiden välillä on paljon eroa siinä, kuinka kattavia nopeammat matkaviestinverkot ovat ja miten matkaviestinverkkoa ylipäätään käytetään. "Suomessa monet kotitaloudet käyttävät matkaviestinverkkoa myös kodin nettinä, kun taas esimerkiksi monissa muissa Euroopan maissa matkaviestinverkkoa käytetään pääosin vain mobiililaitteilla kodin ulkopuolella", täsmentää Heinonen.

Kuviossa on mobiilitiedonsiirtomäärän kasvuprosentti suhteessa edellisen vuoden määrään vuosina 2016-2023. Vuonna 2016 kasvuprosentti oli kaikilla maailman alueilla noin 70 % tuntumassa. Vuonna 2023 kasvuprosentti oli Aasiassa ja Oseaniassa 5 %, Euroopassa 21 %, Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikassa 28 %, Pohjoismaissa ja Baltian maissa 21 % ja koko maailmassa 11 %.
Kuvio 2. Matkaviestinverkkojen tiedonsiirtomäärän kasvuprosentin kehitys vuosina 2016-2023.

Latviassa käytettiin liittymää kohden eniten mobiilitiedonsiirtoa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden vertailun mukaan Latviassa käytettiin eniten mobiilitiedonsiirtoa liittymää kohden vuonna 2023, 47 gigatavua kuukaudessa. Suomi oli lähellä kakkosena (45 Gt/kk). Suomi oli 2020-luvun alkuun asti pitkään kärjessä mobiilidatan käytössä, mutta mobiilitiedonsiirtomäärä on sittemmin Latviassa ja Virossa merkittävästi kasvanut.

Kansainvälisesti vertaillen Pohjois- ja Baltian maat ovat lähes kaikki suuremman mobiilitiedonsiirron maita. ITU:n tilastojen perusteella globaalissa liittymäkohtaisessa mobiilitiedonsiirtokäytön kärjessä ovat Kuwait, Latvia, Saudi-Arabia, Suomi ja Taiwan. Esimerkiksi Ranskassa mobiilitiedonsiirtoa oli 15 gigatavua kuukaudessa liittymää kohden, Kiinassa 14 gigatavua ja Yhdysvalloissa 13 gigatavua.
 

Mobiilitiedonsiirtomäärä liittymää kohden on kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa kasvanut vuodesta 20215 vuoteen 2015. Vuonna 2023 mobiilitiedonsiirtoa liittymää kohden kuukaudessa siirtyi gigatavuina Norjassa 12, Ruotsissa 22, Tanskassa 25, Islannissa 27, Liettuassa 30, Virossa 37, Suomessa 45 ja Latviassa 47.
Kuvio 3. Liittymää kohden laskettu matkaviestinverkon kuukausittainen tiedonsiirtomäärä Pohjoismaissa ja Baltian maissa vuosina 2015-2023.

Asukasta kohden laskettaessa Suomi on edelleen selkeässä kärjessä pohjoismaalaisbaltialaisessa vertailussa. Vuonna 2023 asukasta kohden mobiilitiedonsiirtoa liikkui Suomessa 72 gigatavua kuukaudessa. Seuraavana tuli Latvia 58 gigatavun asukaskohtaisella kuukausitiedonsiirrolla ja Viro 53 gigatavun asukaskohtaisella tiedonsiirtomäärällä.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden tilastoimissa matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärissä on hieman eroja siinä, lasketaanko mukaan kiinteässä sijaintipaikassa käytetyt mobiililiittymät eli kotien 4G-/5G-modeemilla toteutetut liittymät. Esimerkiksi Suomessa tiedonsiirtomäärään lasketaan kaikki muut paitsi kiinteän verkon liittymän kaltaisen laatulupauksen sisältävät kotien mobiililaajakaistat, kun taas Norjassa kotien mobiililaajakaistoja ei lasketa lainkaan mobiilitiedonsiirtomäärään.

Pohjois- ja Baltian maiden teletilastot sisältävät matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärän ja liittymämäärien lisäksi tilastoja kiinteän verkon laajakaistasaatavuudesta ja palveluista sekä teletoiminnan tuloista ja investoinneista.

Lisätiedot

Tilastoja kuvaava esitys (Ulkoinen linkki) Traficomin nettisivuilla (englanniksi)

Ruotsin viranomainen (PTS) julkaisee varsinaiset tilastot omalla sivustollaan (Ulkoinen linkki) (ruotsiksi ja englanniksi) 

Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) tilastot matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärästä (Ulkoinen linkki) 

ITU:n tilastot päivittyvät hitaammin kuin pienemmän alueen tilastot. ITU:n tilastoissa vuodelle 2023 merkityt tilastot eivät kaikissa maissa kuvasta kyseistä vuotta, vaan voivat olla noin kaksi vuotta vanhoja. Lisäksi tiedonsiirtomäärä puuttuu joistakin maista kokonaan. Näillä puutteilla ei todennäköisesti ole vaikutusta tiedotteessa käsiteltyyn yleisempään kehityssuuntaan.

Erityisasiantuntija Marja Heinonen, p. 029 534 7355, marja.heinonen@traficom.fi