Toimivat nettiyhteydet sujuvan etätyön edellytys - tulevaisuus luo painetta laajakaistaverkkojen kehittämiselle

Keväällä 2020 kuluttajista 38 % tarvitsi nettiyhteyttä etätöihin ja 27 % etäopiskeluun. Työikäisistä kuluttajista noin puolet tarvitsi nettiyhteyttä työntekoon ainakin viikoittain - monet varmasti lähes päivittäin poikkeuksellisen tilanteen takia. Millaiset yhteydet sujuvaan etätoimintaan tarvitaan ja kuinka ne ovat Suomessa saatavilla ja käytössä? Olemme julkaisseet vuoden 2020 lopun tilannetta kuvaavat viestintämarkkinatilastot, joiden valossa tilannetta tarkastellaan.  

Netinkäytön sujuvuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka nopea yhteys on käytössä - nopeammalla yhteydellä nettisivujen koko sisältö latautuu vauhdikkaammin, videot puskuroituvat ripeästi ja useampaa laitetta voi käyttää ongelmitta samanaikaisesti. "Käyttövarmalla 100 megan liittymällä selviää pääsääntöisesti erittäin hyvin useimpien töiden ja vapaa-ajan toimien kanssa. Toiselle riittää mainiosti vähäisempikin nopeus, toisaalta taas monihenkinen perhe voi huomata nopeammankin liittymän tökkivän, jos nettiä tarvitaan yhtäaikaisesti useamman henkilön käyttöön", tiivistää erityisasiantuntija Elina Pallas. 

Kiinteän laajakaistan etuna toimintavarmuus, mobiililaajakaistan sujuva liikuteltavuus paikasta toiseen

Vähintään 100-megainen kiinteä laajakaista toteutetaan yleisimmin valokuidun tai kaapelimodeemiyhteyden avulla. Kiinteän laajakaistan etuna on toimintavarmuus: sen paremmin sää, maastoesteet kuin verkon ruuhkautuminen eivät juuri vaikuta netin toimivuuteen. Suomessa suosittuja ovat myös mobiililaajakaistat. Mobiilikäytön heikkoutena on kuitenkin kiinteää verkkoa matalampi käyttövarmuus: luvattu nopeus on tarjolla vain ideaalitilanteessa, jossa verkon muu kuormitus on vähäistä tukiaseman kapasiteettiin nähden. Tositilanteessa käyttäjiä saattaa kuitenkin ruuhka-aikaan olla kapasiteettia enemmän, jolloin nopeudet laskevat ja tiedonsiirto alkaa tökkiä. Mobiililaajakaistan etuna on liikuteltavuus, nettiyhteys ei ole sidottu paikkaan vaan kulkee mukana työ- ja vapaa-ajan matkoilla. Noin puolella suomalaisista onkin käytössään sekä kiinteä- että mobiililaajakaistaliittymä.

Vuoden 2020 lopulla kiinteä 100 megan laajakaistayhteys oli saatavilla 65 %:iin eli noin 1,8 miljoonaan suomalaisista kotitalouksista. Kiinteä laajakaistaliittymä oli käytössä yli 1,6 miljoonalla kotitaloudella. Liittymien tiedonsiirtonopeudet ovat kasvaneet tasaisesti samaa tahtia, kun vanhaa kuparitekniikkaa on korvattu valokuidulla ja kaapelilla. Kotitalouksilla käytössä olevista liittymistä 46 % oli latausnopeudeltaan yli 100-megaisia. Liittymäsopimuksissa mainitut lähetysnopeudet ovat perinteisesti latausnopeuksia matalampia; käytössä olevista liittymistä 10 % ylsi 100 megan lähetysnopeuteen.

Suomen mobiiliverkko on varsin kattava ja 100 megan nopeuteen parhaimmillaan yltävä mobiilinetti oli saatavilla jo 93 %:iin kotitalouksista. Suomalaisilla kotitalouksilla oli käytössään 6,5 miljoonaa nettikäytön mahdollistavaa matkaviestinliittymää, joista neljännes oli pelkästään tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja liittymiä eli esimerkiksi 4G-/5G-modeemi. Näistä mobiililaajakaistoista 58 % ylsi parhaimmillaan 100 megan latausnopeuteen. 

Saavutetut nopeudet kuitenkin jäävät usein näistä maksiminopeuksista edellä mainituista syistä. VTT:n Mobiilimittari-sovelluksen mittausdatan perusteella käyttäjien keskimääräinen saavutettu latausnopeus mobiiliverkoissa vuonna 2020 oli 38 Mbit/s. Nopeudet myös vaihtelevat vuorokauden aikana ja erityisesti iltaisin mobiiliverkoissa voi monesti olla ruuhkaa.

Kesämökeillä vain vähän nopeita yhteyksiä saatavilla

Lisääntyneiden etätöiden myötä kesämökkien nettiyhteyksien tilanne on alkanut kiinnostaa entistä enemmän. Nopea 100 megan kiinteä laajakaistayhteys oli saatavilla vain noin kymmenekseen kesämökeistä. Matkaviestinverkon 100 megainen liittymä kattoi suomalaisista mökeistä jo 43 %, mutta mökeillä esimerkiksi luonnonesteet voivat erityisesti laskea saavutettavaa nopeutta. Kesämökeillä tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennuksia, jotka on määritelty Digi-ja väestötietoviraston rakennustietokannassa vapaa-ajan rakennuksiksi eikä niitä käytetä vakinaiseen asumiseen.

Tulevaisuuden verkoissa datamäärä lisääntyy kiihtyvällä tahdilla

Netissä liikkuvan datan määrä kasvaa koko ajan, vuoden 2020 aikana suomalaisissa mobiiliverkoissa siirretyn datan määrä lisääntyi 33 %. Kiinteässä verkossa liikkuvasta tiedonsiirtomäärästä ei vielä ole yhtä luotettavaa tilastotietoa. Datamäärän kasvu ei ole hidastumassa - päinvastoin kasvuvauhdin voi odottaa vain kiihtyvän esimerkiksi 5G-innovaatioiden ja monipuolistuvien sekä monimutkaistuvien palveluiden myötä. 

Globaalisti on arvioitu, että lähes 80 % kaikesta verkkojen tiedonsiirrosta on videokuvansiirtoa (Cisco). Kun videokuva on jatkuvasti tarkempaa, ja esimerkiksi virtuaalitodellisuuden lisääntyessä myös sisällöltään raskaampaa, voi tiedonsiirtomäärän odottaa kasvavan huomattavasti. Tulevaisuuden interaktiivisten digitaalisten palveluiden näkökulmasta on oletettavaa, että myös lähtevälle nopeudelle (upload) kohdistetut tarpeet tulevat kasvamaan, jotta käyttäjän korkealaatuinen videokuva lähtee sujuvasti verkkoon päin. Mitä enemmän toimintaa siirtyy verkkoon ja vieläpä kuvan tai videon muodossa, sitä tärkeämpää on sekä riittävän nopean nettiyhteyden saatavuus että sen toimintavarmuus.

Tiedot perustuvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teleyrityksiltä sekä muista lähteistä keräämiin tietoihin.