Traficom myönsi valokuituverkkojen rakentamiseen 27 miljoonaa euroa – tavoitteena valokuituverkko myös harvempaan asutuille alueille

Vuoden 2022 alkupuolella käynnistyneessä laajakaistatukiohjelmassa myönnettiin valtiontukea yhteensä 40 laajakaistahankkeelle ja 17 verkonrakentajalle. Traficomin valtiontukipäätöksen saivat Alajärven Puhelinosuuskunta (JAPO), BLC Infra Oy, Datasafe Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (IPP), Karelnet Oy, Karjaan Puhelin Oy, KaseNet Oy, Lounea Palvelut Oy, MPY Telecom Oyj, Oulun Seudun Sähkö Kuitu Oy, Pukkikuitu Oy, Saimaan Kuitu Oy, Savon Kuituverkko Oy, Siikaverkko Osuuskunta, Sunet - Suupohjan seutuverkko Oy, VaaranValo OSK ja Valokuitunen Oy.

Eniten valtiontukea Etelä-Savoon ja Pirkanmaalle

Valokuituverkkoja rakennetaan valtiontuella nyt yhteensä 11 maakunnan ja 32 kunnan alueelle. Maakunnittain valokuituverkot rakentuvat Etelä-Savoon, Pirkanmaalle, Pohjois-Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Karjalaan, Etelä-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle, Uusimaalle, Päijät-Hämeeseen sekä Varsinais-Suomeen. Eniten valtiontukea, yhteensä 7,3 miljoonaa euroa, myönnettiin Etelä-Savoon rakennettaville verkoille. Seuraavaksi eniten tukea myönnettiin Pirkanmaalle rakennettaville verkoille, yhteensä 4,5 miljoonaa.

"Kattavat, nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimalle ja monipaikkaiselle asumiselle Etelä-Savossa. Yhteyksien kehittäminen ei kuitenkaan tapahdu näillä alueilla markkinaehtoisesti, joten laajakaistatukiohjelman kautta myönnetyt tuet ovat olleet edellytys yhteyksien kehittämiselle", toteaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Maakuntaliittojen ja kuntien yhteistyöllä on merkittävä vaikutus hankkeiden käynnistymiselle. Traficomin myöntämän valtionavustuksen edellytyksenä on, että kunnat osallistuvat rakentamiskustannuksiin valtioneuvoston asetuksessa määritellyllä osuudellaan, joka on joko 8, 22 tai 33 %.

Tavoitteena kattavampi valokuituverkko ympäri Suomen

EU:n tavoitteena on saada gigabittinopeudella toimivat yhteydet kaikille vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut tavoitteen saavuttamiseen ja edistää omalta osaltaan nopeiden verkkojen rakentumista tukemalla valokuituverkkoja sellaisille alueille, joille ne eivät markkinaehtoisesti rakentuisi.

Traficom myönsi eniten tukea Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy:lle, yhteensä 6:lle hankkeelle. "Yksi IPP:n hankkeista sijaitsee Vesilahdella, jossa lähes koko kunnan kattava kuituinvestointi on IPP:n suurimpia. Hankkeen myötä IPP:n kuituliittymien määrä kasvaa merkittävästi nykyisestä. Ilman Traficomin myöntämää laajakaistatukea tämä IPP:n ensimmäiset 10 gigabitin yhteydet mahdollistava kuituinvestointi olisi jäänyt toteuttamatta", IPP:n toimitusjohtaja Pekka Ylinikkilä iloitsee.

Myös Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki on tyytyväinen tukiohjelman saldoon tässä vaiheessa. "Ensimmäinen tukiohjelman hanke on jo valmistunut ja toivomme, että muidenkin hankkeiden verkot rakennetaan mahdollisimman kattavina, jotta Suomen tavoitteet gigabittiyhteyksistä kaikille - myös harvempaan asutuilla alueilla - olisivat askeleen lähempänä hankkeiden valmistuttua", Saarimäki sanoo.

Traficom kerää tietoa Suomen nettiyhteyksien laadusta

Traficom kerää teleyrityksiltä ja julkisista lähteistä tietoja erilaisten nettiyhteyksien saatavuudesta. Jotta voidaan seurata kattavammin myös yhteyksien toteutuneita nopeuksia ja näiden vaihtelua, on virasto lanseerannut Bittimittari.fi-palvelun. Tämän avulla netinkäyttäjät voivat mitata omaa nettiyhteyttään ja näin lisätään myös ymmärrystä laajakaistan toiminnasta.

Traficom hyödyntää palvelusta saatuja mittaustuloksia valvonta- ja seurantatyössään. Tavoitteena on edistää laadukkaiden nettiyhteyksien saatavuutta kaikkialla missä niitä tarvitaan. Läpinäkyvyys verkkojen toimivuudesta eri alueilla ja eri aikoina ohjaa laajakaistapalvelujen kehitystä oikeaan suuntaan. Bittimittari.fi-palvelua voi käyttää lataamalla sovelluksen älylaitteeseen tai osoitteessa www.bittimittari.fi (Ulkoinen linkki).