Liikenteen digitalisaatio ja automatisaatio luovat uusia mahdollisuuksia käyttäjälähtöisten ja kaikille soveltuvien liikennepalvelujen kehittämiselle. Matkaketjut pitäisikin suunnitella suoraan kaikille sopiviksi, painotetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin uusissa tutkimuksissa, joissa tarkastellaan liikunta- ja toimintarajoitteisten henkilöiden näkökulmasta liikenteen automaatiota ja älykkäitä liikkumisympäristöjä.
Tutkimusten mukaan liikenteen digitalisaatiokehityksessä on potentiaalia parantaa liikuntarajoitteisten ihmisten liikkumismahdollisuuksia, mutta samalla pitää varmistaa, että esteetön ja saavutettava toiminta onnistuu saumattomasti. Esimerkiksi matkaketjun esteettömyys tulee taata kokonaisuudessaan, jotta koko matka onnistuisi.
”Liikenteen digitalisaatiokehitys ja esineiden internetin tuottama tieto tuovat aivan uusia mahdollisuuksia meidän kaikkien liikkumiseen ja olisikin tärkeää, että liikkumispalvelut suunniteltaisiin jo alun perinkin mahdollisimman monelle käyttäjäryhmälle sopiviksi. Laaja-alainen yhteistyö ja uusien, kokonaisvaltaisten ratkaisujen hahmottaminen ovat tässä avainasemassa”, sanoo pääjohtaja Kirsi Karlamaa.
Käytännön työkaluja esteettömien liikkumispalveluiden kehittämiseen
Traficomin uusissa tutkimuksissa tarkastellaan liikenteen digitalisaatiokehityksen tuomia mahdollisuuksia liikuntarajoitteisten käyttäjien liikkumiseen niin automaattisten ajoneuvojen ja liikennepalveluiden kuin esineiden internetin (IoT) ja muiden älykkäiden liikkumisympäristöjen näkökulmista.
Esineiden internet ja älykkäät ympäristöt esteettömien liikkumispalveluiden mahdollistajana -tutkimuksessa (Ulkoinen linkki) kartoitettiin, mitä sellaisia esteettömyysratkaisuja IoT:n avulla voidaan luoda, jotka tukisivat liikunta- ja toimintarajoitteisten käyttäjien omaehtoista liikkumista joukkoliikenteessä. Työssä kehitetty malli ohjaa vaatimusmäärittelijöitä ja suunnittelijoita huomioimaan ja analysoimaan ne keskeiset elementit, joiden tarkastelua vaaditaan esteettömiä palveluita suunniteltaessa.
Esiselvitys tieliikenteen automaattisten ajoneuvojen ja liikennepalvelujen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta -raportissa (Ulkoinen linkki) painotetaan, että esteettömän matkaketjun perusedellytys on se, että itse ajoneuvo on suunniteltu esteettömäksi ja kaikille helppokäyttöiseksi. Toinen fyysisen esteettömyyden perustekijä on esteetön liikkumisympäristö matkan alku- ja loppupäässä sekä mahdollisissa vaihtopaikoissa.
”On pidettävä huolta siitä, ettei matkaketjuun tai palveluun jää aukkoa, joka itsessään estäisi sen käytön niiltä asiakkailta, joilla on liikuntarajoitteita. Esimerkiksi automaattiajoneuvoja hyödyntävissä palveluissa mahdollista apua tarjoavan kuljettajan puute pitää ratkaista muilla keinoin, jotta kaikki matkustajat pystyvät hyödyntämään näitä liikennepalveluja tarkoitetulla tavalla”, sanoo tutkimuksia koordinoinut johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola.
Molemmissa tutkimuksissa on laadittu käytännön työkaluja, kuten muistilistoja ja analyysimalleja, joita voi hyödyntää esimerkiksi niin liikennepalveluja kuin ajoneuvojakin kehitettäessä ja hankittaessa.
Esineiden internet ja älykkäät ympäristöt esteettömien liikkumispalveluiden mahdollistajana -tutkimuksen (Ulkoinen linkki) on tehnyt VTT ja Esiselvitys tieliikenteen automaattisten ajoneuvojen ja liikennepalvelujen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta -raportin (Ulkoinen linkki) Linea Konsultit, Avaava ja Avaava Digital. Molemmat tutkimukset on julkaistu Traficomin nettisivuilla (Ulkoinen linkki) ja ne on tehty osana liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyystoimenpideohjelmaa.
Lisätietoja:
johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola, p. 029 534 5572, eetu. pilli-sihvola(at)traficom.fi, Twitterissä @EPilliSihvola (Ulkoinen linkki)