Samalla kun kiinnostus esimerkiksi liikenteen päästöjen laskentaan kaupunkiseuduilla kasvaa, kasvaa myös tarve aiempaa luotettavammalle ja kattavammalle tiedolle kaupunkiliikenteen määristä ja suoritteesta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisema ja MAL-verkoston kanssa yhteistyössä tehty Kilometrit katuverkolla -selvitys kartoittaa katuverkon liikennetiedon tuotannon nykytilaa ja antaa suosituksia kuntien liikenne- ja suoritelaskennan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi.
Selvityksen suositukset pyrkivät katuverkon suoritelaskennan suurimpien esteiden poistamiseen ja näin mahdollistamaan vertailukelpoisten suoritetietojen tai liikenteen kehitysindeksin tuottamisen kunnissa.
"Yhtenäistäminen vaatii kaupungeilta nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä ja tahtotilaa edistää asiaa, mutta myös kehittämiseen allokoituja resursseja. Eri kokoisten kuntien erilaiset tarpeet ja valmiudet tulee ottaa huomioon. Liikennelaskentoja suurimmissa kaupungeissa tehdään jo systemaattisesti ja säännöllisesti", toteaa Traficomin erityisasiantuntija Anna Pätynen
Nykyinen tieto palvelee kunnan sisäisen liikenteen kehitysseurantaa ja hankkeita
Traficom teki keväällä 2022 kyselyn liikennemäärätiedon keruusta 23 suurimmalle kaupungille. Selvityksen liikennemäärä- ja suoritelaskennan nykytilan kuvaus pohjautui pitkälti tähän kyselyyn. Sen perusteella kuntien keräämä liikennemäärätieto palvelee nykyisellään erityisesti kunnan sisäistä liikenteen kehityksen seurantaa ja hankekohtaisia suunnittelutarpeita, ei niinkään valtakunnallisesti vertailukelpoista tilastointia tai kaupungin koko katuverkon suoritelaskentaa.
"Kaupunkien käyttämät liikennemäärän tunnusluvut ja käytännöt tulosten laajentamiseksi ovat vaihtelevia eikä käytetyille tekniikoille, dataformaatille tai laskentojen laadulle ole asetettu yhtenäisiä vaatimuksia", sanoo Pätynen.
Laskentatietoa jaetaan vaihtelevasti ja eri muodoissa, kuten liikennemääräkarttoina, raakadatana rajapintoihin, otoslaskentaraportteina ja tilastoituna tunnuslukuina. Katuverkkoa ei ole pääsääntöisesti myöskään linkitetty eli jaettu liikennemäärän kannalta homogeenisiksi jaksoiksi, mikä mahdollistaisi katuverkon suoritelaskennan.
"Toisaalta, kaupunkien liikennevalojärjestelmät, liikenteen tilannekuvapalvelut ja uudenlaiset tekniikat, kuten liikennelaskenta tekoälypohjaisesti valvontavideokuvasta, tarjoavat kustannustehokkaita tapoja kerätä ja käsitellä liikennemäärätietoa. Myös jalankulun ja pyöräliikenteen laskentaratkaisut kehittyvät", toteaa Kati Kiiskilä Sitowiselta.
Suosituksena pienet kehittämisaskeleet sekä kansallinen datapankki
liikennelaskentatiedolle
Selvityksen suositukset kehittämistehtävistä jakautuvat kolmeen teemaan: katuverkon liikennelaskennan kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, kansallisen liikennemäärätiedon datapankkitoiminnan käynnistämiseen katuverkon laskentatiedon osalta ja suoritelaskennan kehittämiseen katuverkon osalta. Kehittämistehtävät ovat pitkälti kuntien edistettäviä joko erillisinä kehittämistehtävinä tai laajempana yhteistyönä.
Uutena mahdollisuutena tunnistettiin Fintraffic Tie Oy:n kehittyvien maantieverkon tietojärjestelmien mahdollisuudet tarjota kansallinen datapankki myös katuverkon liikennelaskentatiedolle. Sieltä eri tahojen tuottamat, vertailukelpoiset liikennelaskentatiedot voisivat olla vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Tämän vaihtoehdon tarkempi selvittäminen jäi jatkotehtäviin.
Lisätietoja
Kati Kiiskilä, projektipäällikkö, Sitowise Oy, kati.kiiskila@sitowise.com
Anna Pätynen, erityisasiantuntija, Traficom, anna.patynen@traficom.fi
Kati-Jasmin Kosonen, kehittämispäällikkö, MAL-verkosto, kati-jasmin.kosonen@tampereenseutu.fi