Viidennes etätyöntekijöistä ei käy säännöllisesti työpaikalla

Noin puolet työikäisistä 25–65-vuotiaista teki etätöitä ainakin toisinaan vuoden 2023 lopussa. Tämä selviää Traficomin vuosittaisesta viestintäpalvelujen ja -laitteiden käyttöä kartoittavasta kuluttajatutkimuksesta. "Useimmille etätyöntekijöille laajakaistayhteys on välttämättömyys työn suorittamiselle ja luotettavan yhteyden puute voi estää etätöiden tekemisen tai ainakin haitata niitä. Traficomin tehtävänä on edistää laajakaistayhteyksien saatavuutta kaikille", toteaa erityisasiantuntija Marja Heinonen. Etätyötä tehneiden määrä on kasvanut edellisen vuoden tutkimuksesta. Muutoksen suuruutta tarkastellessa on syytä huomioida, että aiempina vuosina tutkimus on toteutettu eri tavalla, mikä hieman kasvattaa vertailun virhemarginaalia.

Tulosten perusteella erityisesti vain yksittäisiä etätyöpäiviä tekevien määrä kasvaa vuosittain. Vuonna 2021 harvemmin kuin kerran viikossa etätöitä teki 5 % työikäisistä, kun osuus vuonna 2023 oli jo 14 %. Viikoittain tai useamman kerran viikossa etätöitä tekevien määrä ei ole merkittävästi kasvanut koronavuosien jälkeen. Pelkästään etätöitä on tehnyt noin kymmenesosa työikäisistä parin viime vuoden aikana.

Työikäisistä puolet ei tee lainkaan etätöitä

Toinen puolikas työikäisistä kuluttajista ei tee lainkaan etätöitä. Useimmiten etätöitä ei tehdä, koska työtehtävät eivät sitä mahdollista (noin 60 %). Hyvin harvoin (alle 10 %) syynä on se, että ei haluta tehdä etätöitä tai työnantaja vastustaisi etätöiden tekemistä. Jotkut kuluttajat mainitsivat, että työpaikka on kotona (esim. yrittäjät), jolloin kotona tehtävät työt eivät ole etätöitä.
 

Etätyöpäivien määrä on vakiintunut

Etätyöpäivien määrä on selkeästi laskenut koronapandemian pahimmasta rajoitusvuodesta 2021, mutta tasaantunut korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa. Etätöitä tekevistä työikäisistä vajaa kolmannes teki etätöitä harvemmin kuin kerran viikossa. Puolet työikäisistä etätyöntekijöistä tekee suurimman osan viikosta etätöitä.

Kun vuonna 2021 lähes 40 % kuluttajista teki etätöitä koko viikon, osuus laski jo seuraavana vuonna 20 %:iin ja tuntuu vakiintuneen tälle tasolle. "Koronapandemian aikana ja sen jälkeen monissa organisaatioissa ja yrityksissä on mahdollisesti tarjottu esimerkiksi kokoaikaisen etätyön sopimuksia, mikä on saattanut johtaa myös työtilojen määrän vähentämiseen. Tulosten perusteella osa aiemmin toimistotiloissa tehtävistä töistä voidaan jatkossakin tehdä pelkästään etätyönä", pohtii Heinonen.

Kotitalouksissa kodin nettiyhteyttä ei enää tarvita samassa määrin työntekoon tai opiskeluun kuin koronapandemian pahimpina vuosina. Esimerkiksi vuonna 2020 kodin nettiyhteyttä tarvitsi opiskeluun viikoittain 27 % kaikista kuluttajista, kun vuonna 2023 luku oli 19 %. Luottamustehtävien hoitamiseen viikoittain tarvitsee nettiä kotona kaikkina tutkimusvuosina yhtä suuri joukko, noin 15 %.

Työskentelyyn nettiyhteyttä tarvitsee kuitenkin suurempi joukko kuin ennen koronapandemiaa, mikä viittaa siihen, että viikoittainen etätyöskentely on tullut osalle kuluttajista pysyväksi tavaksi. Vuonna 2019 nettiyhteyttä työskentelyyn tai elinkeinon harjoittamiseen viikoittain tarvitsi kotona 32 % kuluttajista ja 36 % vuonna 2023.

Tiedot tutkimuksesta

Kuluttajatutkimuksen toteutti Verian (Mantle Finland Oy). Tutkimukseen vastasi nettilomakkeella 2162 vähintään 18-vuotiasta henkilöä. Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2023. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan 2,2 %-yksikköä suuntaansa.

Vuosivertailuissa on syytä huomioida, että virhemarginaali on suurempi kuin yksittäisen tutkimuksen sisällä. Aiempina vuosina tutkimus on toteutettu puhelinhaastatteluina vastaavalle otokselle, millä voi olla vaikutusta tuloksiin.