Yhä useampi on huolissaan lähipiiriinsä kohdistuvista tietoturvauhkista

Aiempiin vuosiin verrattuna yhä useampi suomalainen koki loppukeväällä 2020 erilaisten tietoturvaan liittyvien riskien uhkaavan merkittävästi itseään tai perheenjäseniään. Haittaohjelmat ja laitteiden puutteellinen tekninen tietoturva sekä netti- ja sähköpostihuijaukset koettiin yleisimmin uhkiksi. Lisäksi laitteiden ja sovellusten käyttäjistä keräämien tietojen käyttö huolestutti vastaajia. Kutakin edellä mainittua piti merkittävänä uhkana yli 60 % suomalaisista ja nämä osuudet kasvoivat vuoden aikana 7-13 prosenttiyksikköä. Voimakas kasvu selittynee pääosin alkuvuoden pandemiaohjeistusten ja -rajoitusten myötä lisääntyneellä sähköisten palvelujen käytöllä.

Vaikka entistä useammin tietoturvaan liittyvät uhat koetaan merkittävinä, niin edellytyksissä suojautua näiltä uhkilta ei ole koettu tapahtuneen suurta muutosta. 13 % vastaajista koki perehtyneensä tietoturvakysymyksiin syvällisesti. 69 % ilmoitti tuntevansa perusasiat ja 17 % vastasi ettei tunne asiaa.

Yhä useampaan kotitalouteen on hankittu kännyköiden ja tietokoneiden lisäksi muitakin nettiin kytkettyjä laitteita. Samaan aikaan myös tietoisuus siitä, että nettiin kytkettävä älylaite, kuten aktiivisuusranneke, turvakamera tai älyvalaisin, voi jakaa tietoja luvatta ulkopuolisille, on kasvanut. Loppukevääseen mennessä tällaisia älylaitteita oli hankkinut jo yli 60 % kotitalouksista ja vastaavasti niihin liittyvistä uhkista kertoi olevansa tietoinen reilusti yli 70 % vastaajista.

Kolmasosa tunsi kodin älylaitteiden Tietoturvamerkin

Kuluttajakäyttöön tarkoitetuille älylaitteille on voinut vuoden 2019 lopusta lähtien hakea Traficomin myöntämää Tietoturvamerkkiä. Merkin tarkoitus on helpottaa tietoturvallisten laitteiden valintaa. Saadakseen Tietoturvamerkin tuotteen tulee täyttää Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen asettamat tietoturvavaatimukset. Loppukeväällä tehdyn Kuluttajatutkimuksen mukaan jo joka kolmas suomalainen oli tietoinen merkistä. 4 % vastaajista ilmoitti ostaneensa merkillä varustetun tuotteen. Kaikkiaan 13 % suomalaisista oli nähnyt merkillä varustetun tuotteen kaupassa.

Kolme neljästä suomalaisesta koki, että Tietoturvamerkki vaikuttaisi heidän ostopäätöksiinsä jossain määrin. Vajaa kymmenes suomalaisista uskoi, että merkki vaikuttaisi kodin älylaitteiden hankintoihin erittäin paljon. Erityisesti 35-64-vuotiaiden joukossa Tietoturvamerkki nähtiin hyödyllisenä: Yli puolet tästä ikäluokasta koki Tietoturvamerkin vaikuttavan heidän ostopäätökseensä vähintään melko paljon. Yleisimmin Tietoturvamerkkiä kaivattiin mobiililaitteille. Näiden lisäksi puolet vastanneista toivoi Tietoturvamerkkiä nettiin kytkettyihin verkkolaitteisiin, medialaitteisiin kuten älytelevisioihin sekä terveyteen liittyviin älylaitteisiin kuten aktiivisuusrannekkeisiin. 

Älylaitteiden tietoturvaan liittyvään kuluttajatarpeeseen on viimeisimpänä vastannut Polar Electro Oy, jonka kahdelle multisport-kellolle, Polar Vantage M:lle ja Polar Vantage V:lle, myönnettiin syyskuussa Tietoturvamerkit. Näiden myötä Polarin Tietoturvamerkin saaneiden tuotteiden määrä kasvoi kolmeen. Kaiken kaikkiaan Tietoturvamerkki on nyt myönnetty kuudelle tuotteelle. Kesällä LähiTapiolan Elämänturvasovellus sai ensimmäisenä mobiilisovelluksena Tietoturvamerkin. Tätä ennen merkki oli myönnetty jo Cozify HUBille, DNA Oyj:n Wattinen-älytermostaatille sekä Polar Ignite-fitnesskellolle. Seuraavat Tietoturvamerkit tullaan myöntämään vielä syksyn kuluessa.

Kuluttajatutkimuksen toteutti IROResearch Oy. Tutkimusta varten haastateltiin 2000 suomalaista, vähintään 15-vuotiasta henkilöä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina huhti-kesäkuussa 2020.