Poliisin automaattisessa nopeusvalvonnassa havaitut suuret, sakkorangaistukseen johtavat yli 21 km/h ylinopeudet vähenivät kesällä 2020 edelliskesään verrattuna. Sen sijaan autoilijoista pientä ylinopeutta ajaa yli 40 % ja yli 10 km/h ylinopeutta ajaa jopa 10 % autoilijoita.
Poliisin automaattisessa nopeusvalvonnassa havaitut suuret, sakkorangaistukseen johtavat yli 21 km/h ylinopeudet vähenivät kesällä 2020 edelliskesään verrattuna. Tänä kesänä kymmentä kameralla valvottua vuorokautta kohti päiväsakkotapauksia kirjattiin lähes kolme kertaa viime kesää vähemmän. "Suurimmat mitatut ylinopeudet ovat olleet tyypillisesti noin 2,5-kertaisia sallittuun nähden. Esimerkiksi kesän 2020 suurin mitattu nopeus 60 km/h rajoitusalueella oli 144 km/h, kesällä 2019 vastaavasti 165 km/h", kertoo poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.
"Toisaalta julkisuudessa on ollut paljon esillä törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten merkittävä yleistyminen. Käytännössä kyse on vähintään 50 km/h ylinopeuksista. Tällaiset tapaukset etenevät käräjäoikeuksien käsiteltäviksi. Poliisin tilastojen perusteella kesä-elokuussa 2020 kirjattiin yhteensä noin 1 900 törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, mikä on noin 31 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Kasvuun vaikuttaa mahdollisesti se, että kyse on poliisin tietoon tulleista tapauksista ja koska törkeitä ylinopeuksia ajavien kiinnisaamiseksi on kohdennettu enemmän valvontaa, määrä on luonnollisesti jo senkin vuoksi lisääntynyt. Liikennevirrassa näitä tapauksia on kuitenkin niin vähäinen määrä, että automaattivalvonnan tilastoinnissa niiden merkitys on marginaalinen", toteaa tietoanalyytikko Mika Sutela poliisin liikenneturvallisuuskeskuksesta.
Pieni ylinopeus maan tapa
Kesällä 2020 liikenteen keskinopeus pääteillä oli 92,7 km/h ja se pysyi samalla tasolla kuin kesällä 2019. Autoilijoista 43 % ajoi suuremmalla nopeudella kuin tiekohtainen nopeusrajoitus sallii, ja noin 10 % autoilijoista ylitti nopeusrajoituksen yli 10 km/h. Ylinopeudet yleistyivät teillä, joilla on ympäri vuoden 80 km/h tai 100 km/h nopeusrajoitus. "Vaikka ylinopeutta ajavien osuus ei ole viime vuosina merkittäväksi muuttunut, ovat luvut sellaisia, että voimme todeta, että pieni ylinopeus on enemmänkin maan tapa kuin poikkeus", toteaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Marko Sillanpää. Pääteiden nopeustilasto perustuu Intelligent Traffic Management Finlandin ylläpitämiin liikenteen automaattisiin mittauspisteisiin, jotka ovat eri paikoissa kuin poliisin nopeusvalvontakamerat.
Automaattinen nopeusvalvonta vähentää ylinopeuksia
Kesällä 2020 automaattisen nopeusvalvonnan alueella olevissa liikenteen automaattisissa mittauspisteissä keskinopeus oli alempi ja ylinopeutta ajoi pienempi osuus autoilijoista kuin automaattivalvonnan ulkopuolella olevissa mittauspisteissä. Esimerkiksi niillä teillä, joilla on kesällä nopeusrajoitus 100 km/h ja talvella 80 km/h, yli 10 km/h ylinopeutta ajoi automaattivalvonnan alueella 3 prosenttia ja automaattivalvonnan ulkopuolella 6 prosenttia autoilijoista. "Automaattisen nopeusvalvonnan ulkopuolella olevat tiet ovat keskimäärin vähäliikenteisempiä kuin sen piirissä olevat tiet. Hiljaisempi liikenne ei kuitenkaan kokonaan selitä sitä, että valvonnan ulkopuolella ylinopeudet ovat yleisempiä", kertoo Rajamäki. "Minusta näyttää siltä, ja tätä tukevat myös tutkimukset, että automaattinen nopeusvalvonta vähentää ylinopeuksia myös muualla kuin kameratolppien kohdalla", toteaa Traficomin erityisasiantuntija Riikka Rajamäki.
Liikenneturvallisuus kehittynyt kokonaisuutena myönteiseen suuntaan
Poliisin tilastojen mukaan liikenneturvallisuus on kehittynyt myönteiseen suuntaan ja liikenteessä on yleisesti ottaen turvallista liikkua, mutta parannettavaa toki löytyy. ”Nopeusrajoitusten ylittäminen, kännyköiden ja muiden tarkkaavaisuutta häiritsevien laitteiden käyttö ajon aikana, ajokunnon alentuminen väsymyksen, sairauden tai päihtymyksen vuoksi ovat liikennettä vaarantavia tekijöitä, joita liikenteessä tavataan aivan liian usein. Näihin tekijöihin poliisi tuleekin ensi vuonna kiinnittämään erityistä huomiota valvonnassaan”, toteaa poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta.
Lisätietoja
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, erityisasiantuntija Riikka Rajamäki, riikka.rajamaki@traficom.fi, p. 029 534 6172, johtava asiantuntija Marko Sillanpää, marko.sillanpaa@traficom.fi, p. 0295345210
Poliisi, poliisiylitarkastaja Hannu Kautto, hannu.kautto@poliisi.fi, p. 029 548 1866, poliisitarkastaja Heikki Kallio, heikki.kallio@poliisi.fi, p. 0295 481 556 ja tietoanalyytikko Mika Sutela, mika.sutela@poliisi.fi, p. 029 547 5138