Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n yleissopimuksen mukaan ilma-aluksen tulee olla tyyppihyväksytty, jotta sille voidaan antaa yleissopimuksen mukainen lentokelpoisuustodistus. Tämä on edellytyksenä sille, että ilma-alus kelpaisi kansainväliseen liikenteeseen ja kansainvälisille markkinoille yleissopimuksen mukaisesti.
Puhtaasti kotimaan liikenteessä käytettävän ilma-aluksen ei tarvitse välttämättä täyttää ICAO yleissopimuksen vaatimuksia, vaan haluttaessa voidaan kansallisesti soveltaa kevyempiä vaatimuksia, kuten esimerkiksi ultrakevyiden lentokoneiden kohdalla tehdään. Tällöin ei kuitenkaan voida hyödyntää ICAO yleissopimusta haluttaessa lentää toiseen valtioon tai haluttaessa myydä ilma-alustyyppiä toisiin valtioihin. Kansallisten vaatimusten ollessa erilaisia eri valtioissa, tarvitaan kustakin valtiosta erillinen hyväksyntä, jollei valtioiden välillä tehdä erillisiä kahdenvälisiä sopimuksia keskinäisistä hyväksynnöistä.
Myös Euroopan Unionin sisällä voidaan sopia ICAO yleissopimuksen vaatimuksia kevyemmistä vaatimuksista, joiden mukaiset hyväksynnät ovat voimassa koko unionin alueella. Näistä säädetään yhteisillä EU-säädöksillä, joiden mukaisen suunnittelun hyväksynnän osalta toimivaltainen viranomainen on Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA. Kaikille jäsenvaltioille yhteisen sääntelyn ansiosta esimerkiksi EASA rajoitetulla lentokelpoisuustodistuksella tai EASA luvalla ilmailuun lentävät ilma-alukset hyväksytään kaikissa EASA valtioissa suoraan ilman erillistä hyväksynnän validointia kussakin valtiossa, vaikka hyväksyntä ei kaikilta osin täytä ICAO yleissopimuksen vaatimuksia, eikä ilma-alusta siten välttämättä hyväksytä sellaisenaan kolmansiin maihin.
Täyden hyödyn ICAO yleissopimuksen mahdollistamasta pääsystä maailmanlaajuisille markkinoille saa vain täydellä yleissopimuksen mukaisella tyyppihyväksynnällä, jossa viranomainen varmistaa ilma-aluksen tyyppisuunnittelun vaatimustenmukaisuuden ja kirjoittaa sen perusteella yleissopimuksen mukaisen tyyppihyväksymistodistuksen.