Kirjoita selkeää yleiskieltä, joka on ymmärrettävää kaikille sivun käyttäjille.
Noudata kielioppiohjeita, oikeinkirjoitussuosituksia ja muita hyvän kielenkäytön ohjeita.
Kielioppiasiat voit tarkistaa Kielitoimiston ohjepankista. (Ulkoinen linkki)
Oikeinkirjoituksessa ja sanavalinnoissa auttaa myös Kielitoimiston sanakirja (Ulkoinen linkki).
Arvioi ymmärrettävyyttä
Digipalvelulain ja sen mukaisten WCAG-saavutettavuuskriteerien (Web Content Accessibility Guidelines) mukaan viranomaisen verkkosivujen sisällön pitää olla ymmärrettävää. Ymmärrettävyyttä ei ole laissa määritelty tarkasti, eivätkä kaikkein tiukimmat WCAG-kriteerit sido viranomaisia. Myös ne kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Yksi WCAG-suositus on, että tekstin ymmärrettävyyttä pitäisi arvioida sellaisen lukijan kannalta, joka lukee tekstiä peruskoulupohjalta.
Jos verkkosivulla olevaa tietoa voi tarvita millainen lukija tahansa, arvioi, pystyykö tekstin lukemaan ja ymmärtämään peruskoulussa saadun lukutaidon ja tietojen pohjalta. Jos ei pysty, täydennä tekstiä: esimerkiksi selitä vaikeat termit tai karsi sisältöä ja tee asiantuntijoille oma versio.
Ammattitermejä vain ammattilaisille
Kunkin alan vakiintuneita ammattitermejä voi käyttää sivuilla, jotka on tarkoitettu vain alan asiantuntijoille ja ammattilaisille. Jos samaa tietoa voivat tarvita muutkin, käytä vain tuttua yleiskielen sanastoa. Vältä sellaisia termejä ja ilmaisuja, joita kaikki lukijat eivät välttämättä tunne. Muotoile asiat niin, ettei tekstissä ole esimerkiksi säädöskielen erikoissanastoa, vakiintumattomia lyhenteitä tai vieraskielisiä sanoja, joita ei ole selitetty. Jos joudut käyttämään ammattitermejä, selitä ne ymmärrettävällä tavalla.
Mistä ammattitermin tunnistaa?
Jos joudut käyttämään erikoisalan sanastoa, arvioi, voiko sivun aihe kiinnostaa ihmisiä muutenkin kuin työn tai ammatin vuoksi. Jos sivun aihe voi olla ajankohtainen kenelle tahansa esimerkiksi elämäntilanteen tai jonkin arkielämän tapahtuman vuoksi, selitä ammattitermit.
Esimerkiksi näissä tapauksissa on yleensä kyse ammattitermistä:
- Sanaa ei käytetä arkielämässä tai yleensäkään muussa yhteydessä kuin viranomaisen kanssa asioitaessa. Sana voi esimerkiksi liittyä pelkästään lakisääteisten oikeuksien tai velvollisuuksien hoitamiseen. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi uralupa, vaatimustenmukaisuusvakuutus ja omavalmisteen ensirekisteröinti. Näitä sanoja ei oikeastaan tarvita, ennen kuin pitää hakea jotakin virallista lupaa tai hyväksyntää sen vuoksi, että laki tai viranomainen sitä vaatii.
- Sanaa ei ole yleiskielen sanakirjassa (Kielitoimiston sanakirja) tai sanan kohdalla on merkintä, jonka mukaan sana kuuluu tiettyyn erikoiskieleen. Merkintä voi olla esimerkiksi lyhenne "ilm." (eli ilmailu) "oik." (eli oikeustiede, oikeusala) tai "erik." (eli erikoismerkitys). Yleiskielen sanakirjassa ei ole esimerkiksi sellaisia sanoja kuin transponderi ja autentikointi. Domain-nimi ja teli taas kuuluvat sanakirjan mukaan erikoiskieleen.
Sanakirjasta on eniten apua silloin, kun termi ei ole yhdyssana, sillä yhdyssanoista on sanakirjassa vain keskeisimmät.
Vältä lakikieltä
Vältä lakilainauksia ja muuta juridista kieltä – myös silloin, kun kirjoitat asiantuntijalta asiantuntijalle. Osa lakikielen ilmaisuista ja merkityksistä poikkeaa yleiskielestä. Jos lukijalla ei ole juridista osaamista, lakiteksti ei yleensä ole hänelle selkeää ja ymmärrettävää.
Lakitekstiä voi käyttää, jos yksittäisessä lakilainauksessa ei ole lakikielen erityispiirteitä vaan se voisi yhtä hyvin olla yleiskielisestä tekstistä. Muuten lakiteksti sopii verkkosivuille lähinnä silloin, jos kaikki lukijat ovat varmasti tottuneita tulkitsemaan säädöstekstejä.
Liian virallinen voi olla vaikeaa
Virkakieli voi olla vaikeaselkoista etenkin sellaiselle lukijalle, jolla ei ole paljon kokemusta viranomaisten ohjeista tai muista virallisista teksteistä. Virallinen tyyli voi tuntua vieraalta ja sen vuoksi hankalalta. Auta tottumatonta lukijaa ja kerro asiat ihan tavallisella arjen kielellä, niin kuin juttelisitte kasvotusten.
Esimerkki: Virallinen tyyli (ei mielellään näin)
Ajokorttia varten tulee hyväksytysti suorittaa kuljettajantutkintoon sisältyvät teoriakoe ja ajokoe. Tutkintovaatimuksella varmistetaan, että hallitset kuljettajaopetukseen sisältyvät asiat ja kykenet soveltamaan niitä vaihtelevissa liikennetilanteissa ja -olosuhteissa.
Esimerkki: Mieluummin näin – sama tutummin ja tavallisemmin
Ajokorttia varten pitää päästä läpi kuljettajantutkinnosta eli teoriakokeesta ja ajokokeesta. Niissä testataan kuljettajaopetuksen asioita eli kaikkea sitä, mitä olet oppinut autokoulussa tai opetusluvan saaneelta ajo-opettajalta. Kokeissa näytät, että osaat tarvittavat asiat ja pystyt toimimaan liikenteessä erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa.