IoT-Blogisarja
IoT-laitteiden tietoturvallisuuden edistäminen on osa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tulevaisuustyötä, jossa kartoitamme ja tutkimme digiyhteiskunnan ilmiöitä vuoropuhelussa muiden toimijoiden kanssa, uusia toimintamalleja ja lähestymistapoja hyödyntäen.
Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa Traficomin käynnistämää blogisarjaa, jossa eri toimijat kertovat ajatuksiaan ja huomioitaan IoT:hen liittyen. Otamme mielellään kirjoituksen nostattamia kommentteja ja ajatuksia vastaan - jatketaan keskustelua Twitterissä @TraficomFinland (Ulkoinen linkki)
IoT-blogisarjan muut osat:
Esineiden internet valtaa sinunkin kotisi
Kotisi alkaa täyttyä esineistä, jotka keräävät tietoa lähiympäristöstään ja ovat samaan aikaan yhteydessä netin kautta eri puolille maailmaa. Netti voi tulla osaksi liki kaikkia kodin esineitä. Kehityksestä kannattaa ehdottomasti olla innostunut, mutta samaan aikaan myös terveesti varuillaan.
Hampaiden pesu sujuu ilman sähköhammasharjaakin, kaikki eivät kaipaa nojatuoliin shiatsu-hierontaa ja sähköveitsi kuulostaa hassulta kuriositeetilta. Toisaalta vaikka erämökkeily on mukavaa, niin harva viihtyisi enää pidempään viime vuosisadan alun kotitaloudessa. Monelle jo elämä ilman älypuhelinta olisi kauhistus. Hieman samaan tapaan kuin sähkö on vaihtanut harjat imureihin ja maakellarit jääkaappeihin, tulee netti muuttamaan kotiemme toimivuutta. Erona aiempaan on se, että muutosvauhti on moninkertainen.
Netti tulee kaikkiin laitteisiin: niihin joita sen voi kuvitella hyödyttävän ja niihin, joita emme osaa vielä kuvitella. Lisäksi netti tulee laitteisiin, joihin sitä ei ikinä oikeasti tarvittaisikaan. Tästä kaikesta esineiden internetissä, eli IoT:ssa (Internet of Things) on viime kädessä kyse.
Monelle kuluttajalle tuttuja IoT-laitteita ovat jo esimerkiksi älyrannekkeet, kotien langattoman verkon reitittimet, etähallittavat sähkömittarit sekä entistä enemmän myös verkon yli ohjattavat kotien valo- ja turvajärjestelmät. Ajankohtaisen IoT:sta tekeekin juuri se, että se on jo täällä. Suurin kasvu laitteiden määrässä tultaneen näkemään kuitenkin tulevina vuosina. Nyt on siis hyvä aika ymmärtää, kokeilla ja vaikuttaa.
Miksi pesukoneeni kiinnostaisi Liikenne- ja viestintävirastoa?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee kestävää kehitystä ja huolehtii, että Suomessa on käytettävissä laadukkaat, turvalliset ja kohtuuhintaiset viestintäyhteydet ja -palvelut. Älypesukone saattaa toimiakseen vaatia luotettavan nettiyhteyden. Toisaalta sen puutteellinen tietoturva saattaa vaarantaa koko kotisi tietoturvan ja yksityisyytesi. Jo nyt merkittävä osa Traficomin havaitsemista haittaohjelman saastuttamista päätelaitteista luokitellaan IoT-laitteiksi, ja todennäköisesti tämä on vasta alkua.
IoT ei vaikuta suomalaisten arkeen pelkästään kodin laitteiden kautta. Sen merkitys on suuri myös esimerkiksi terveydenhuollon, liikkumismuotojen, rakentamisen ja julkisten palvelujen kehittymisessä. Lisäksi IoT:n avulla voidaan vaikuttaa koko yhteiskunnan kehitykseen, parhaimmillaan kestävällä ja ympäristöä tukevalla tavalla.
IoT-laitteiden tietoturvallisuuden, ja kaikkien saatavilla olevien ja toimivien nettiyhteyksien eteen tehtävä työ voi siis parhaimmillaan edistää merkittävästi Suomen tietoverkkojen turvallisuutta ja uusien viestintäpalvelujen käyttöönottoa. Tästä on hyötyä meistä jokaiselle.
Blogin ovat kirjoittaneet Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin liikennejärjestelmä ja markkinat -toimialan erityisasiantuntija Aleksandra Partanen Twitter @ChiliEAP (Ulkoinen linkki) ja kehityspäällikkö Joonas Orkola Twitter @JoonasOrkola (Ulkoinen linkki)