Logistiikan eli kaikenkattavan toimitusketjun suunnittelun ja toteutuksen eri osa-alueilla niin jakelussa ja kuljetuksissa, toiminnan ohjauksessa ja toimitusketjujen hallinnassa hyödynnetään langattomuutta laajalti sekä tiedon siirtoon, tavaroiden ja rahdin tunnistamiseen kuin myös kuljetusten aikaiseen valvontaan. Suomi on logistisesti saari ja maantieteellisesti laaja eli logistiikkaketjujen toimivuus on meille kansallisesti tärkeää. Viestintäverkkosektorin osalta Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee ja varmistaa myös logististen palveluiden hyödyntämien viestintäjärjestelmien ja taajuuksien toimivuuden ja käytettävyyden. Traficom vastaa Suomessa myös logistiikassa laajalti hyödynnettävien sensoreiden, RF-tunnisteiden sekä esineiden internetin IoT-laitteiden taajuuksien radioluvista vapauttamisista sekä tähän liittyvästä kansainvälisestä teknisestä sekä sääntely-yhteistyöstä.
Logistiikassa digitalisaatio mahdollistaa kansainvälisten toimitusketjujen kehittämisen, toiminnan ketteryyden ja tiedon läpinäkyvyyden sekä toimitusten reaaliaikaisen seurannan. Ohjaavat arvot ja tavoitteet ovat ympäristöystävällisyys ja logistiikan optimointi. Logistiikan digitalisaatioon liittyy erilaisia haasteita, kuten datan laatu ja saatavuus, esimerkiksi tiedot kontin sisällöstä, sekä sähköisten rahtitietojen laaja-alainen puuttuminen, koska tiedot edellytetään edelleen paperisena sähköisten rahtikirjojen mahdollistuessa vasta lähivuosina EU:ssa. Ei-teknologisia haasteita ovat digitalisaation hyötyjen perusteleminen laajalle toimijakunnalle ja yhteisten menettelytapojen löytäminen esimerkiksi dataketjun validoimiseksi.
Kuljetusten seurannassa ja logistiikan solmukohtiin liittyvässä kehityksessä digitalisaatio ja langattomien viestintäverkkojen hyödyntäminen sekä langattomat ratkaisut näyttelevät merkittävää roolia esimerkiksi toisen sukupolven sähköisten ajopiirtureiden mukanaan tuomien kehitysten myötä. Näiden lisäksi kiinnostavia kehityssuuntia ovat esimerkiksi dronejen hyödyntäminen kuljetuksissa sekä rekkojen letka-ajo.
Kuljetusten seuranta tulevaisuudessa entistä reaaliaikaisempaa
Yksi keskeinen digitalisaation tuoma hyöty logistiikalle on kuljetusten ja lähetysten seuranta. Tähän on käytössä useita erilaisia radioteknologiaa hyödyntäviä sovelluksia. Kun seurannasta halutaan tulevaisuudessa entistä reaaliaikaisempaa, myös paikannuksen merkitys kasvaa. Paikannusta tehdään logistiikassa joko sovelluksen tai verkon kautta, tai satelliittipaikannusta hyödyntäen.
RFID (Radio Frequency Identification) on yleisnimitys radiotaajuuksilla toimiville tekniikoille, joita käytetään tuotteiden ja asioiden havainnointiin, tunnistamiseen ja yksilöintiin. Teknologian toiminta perustuu tiedon tallentamiseen RFID-tunnisteeseen ja sen langattomaan lukemiseen RFID-lukijalla radioaaltojen avulla. RFID-tunnisteet ja -lukijat ovat pienitehoisia Traficomin luvasta vapauttamia radiolaitteita.
Esineiden internet (IoT - Internet of Things) mahdollistaa monet eri teknologiat. Teknologiaa valitessa kannattaa huomioida niiden erilaiset toimivuusalueet. LoRaWAN- ja Sigfox-teknologiaan perustuvat radiolaitteet käyttävät luvasta vapaiden radiolaitteiden taajuuksia. Nämä IoT-verkkoteknologiat ja -päätelaitteet on optimoitu hyvin vähän virtaa käyttäviin pitkän matkan sovelluksiin. Paikallisiin käyttökohteisiin, kuten sisätiloihin, soveltuvat myös luvasta vapaat WLAN- ja Bluetooth-laitteet.
Myös matkaviestinverkkoihin on rakennettu monia esineiden internetiä ja tämän myötä myös logistisia palveluita tukevia ominaisuuksia. Toisen, kolmannen ja neljännen sukupolven matkaviestinverkot tarjoavat lähes valtakunnallisen peiton. Narrowband-IoT (NB-IoT) tukee matalia datanopeuksia (alle 200 kbit/s) ja mahdollistaa useiden vuosien akunkeston päätelaitteille. LTE-M-teknologia tukee paremmin suurempia nopeuksia (jopa 1 Mbit/s) ja liikkuvaa käyttöä, mutta virrankulutus on suurempi. 5G tukee erittäin suurta määrää laitteita pienellä maantieteellisellä alueella. Tulevaisuudessa 5G-teknologia voi mahdollistaa myös huippuluotettavia lyhytviiveisiä yhteyksiä tukevia IoT-laitteita.
Maailmanlaajuisessa kuljetusten seurannassa myös satelliittitietoliikenteen mahdollistamilla IoT-sovelluksilla on tärkeä rooli. Satelliittiyhteydet toimivat myös siellä, missä maanpäälliset verkot eivät tarjoa palveluita, esimerkiksi erityisesti avomerillä ja lentokuljetuksissa. Satelliittitietoliikenteessä tulee tapahtumaan suuria kehitysaskeleita tulevan vuosikymmenen aikana, mikä saattaa muuttaa sen roolia viestintäratkaisuna.
Satamat, lentoasemat ja logistiikkakeskukset hyödyntävät uudentyyppisiä data-alustoja
Kuljetusten seurannan lisäksi logistiikan digitalisaatio mahdollistaa logistiikan solmukohtien merkittävän toiminnan tehostamisen langattomia tietoliikenneverkkoja hyödyntäen. Satamat, lentoasemat ja logistiikkakeskukset ovat monitoimijaympäristöjä, joissa voidaan hyödyntää uudentyyppisiä data-alustoja ja langattomia ratkaisuja tietojen, toimintojen ja tilannekuvan jakamiseksi. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja sujuvoittaminen reaaliaikaista tietoa hyödyntämällä sekä turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen.
Kehittämistoimenpiteet sisältävät usein myös oman paikallisen 4G-/5G-verkon toteuttamisen tai monessa paikassa jo olemassa olevan WLAN-verkon kehittämisen. Monesti toimenpiteet tähtäävät myös aluevalvonnan ja liikenteenohjauksen kehittämiseen ja alueiden käytön optimointiin sekä automatisoituvan liikenteen tukemiseen. Toiminnassa tullaan enenevässä määrin hyödyntämään reaaliaikaista videovalvontaa ja videokuva-analyysiä sekä IoT-sovelluksia.
5G-teknologia toimii yhtenä veturina logistiikkasektorilla
Viidennen sukupolven 5G-matkaviestinverkot tarjoavat erittäin suorituskykyiset langattomat yhteydet laaja-alaisesti myös erilaisille logistiikan palveluille suunnatuille sovelluksille. 5G-teknologia yhdessä esineiden internetin mahdollistaman massadatan ja tekoälyn kanssa ovat eri teollisuus- ja palvelusektoreilla mukaan lukien logistiikan alalla etenevän digitalisaation vetureita ja vauhdittajia.
Keskeisimpiä 5G-teknologiasta hyötyviä yhteiskunnan sektoreita ovat liikenteen ja logistiikan ohella myös teollisuus ja energia, terveydenhuolto ja hyvinvointi, kaupungit ja kunnat, sekä media- ja viihde. 5G-teknologialla pyritään luomaan tietoliikennealusta vastaamaan näiden sektoreiden asettamiin tulevaisuuden tarpeisiin ja tavoitteisiin. Logistiikassa, esimerkiksi kuljetuksen eri vaiheissa, voidaan 5G-verkkojen ja erilaisten langattomien ajoneuvojen tai tiestön sensoreiden kautta saada reaaliaikaista tietoa, muun muassa ruuhkista, liikenteen olosuhteista, kuten liukkaudesta tai onnettomuuksista. Liikenteen digitalisoitumisen myötä erityisesti esimerkiksi tieliikenteessä ajoneuvot voivat itse kertoa sijaintinsa ja koota olosuhdetietoa kollektiivisesti. Tätä tietoa voidaan logistiikan palveluissa käyttää hyödyksi ruuhkatilanteiden ennustamisessa, ajoreittien optimoinnissa tai ajo-olosuhdetiedon keräämisessä. Tietoa voidaan välittää myös joko suoraan tai erilaisten palveluiden kautta muille tienkäyttäjille.
Paikalliset matkaviestinverkot ovat olennaisia ja ajankohtaisia myös logistiikkasektorilla erityisesti satamissa, lentoasemilla tai laajoissa logistiikkakeskuksissa. Tämä mahdollistaa verkon optimoinnin kulloiseenkin tarpeeseen. Oma suljettu verkko mahdollistaa toimijan kannalta toimintavarman ja tietoturvallisen toiminnan sekä luo myös mahdollisuuden joustavasti ja nopeasti räätälöidä verkkopalvelua juuri omiin tarpeisiin soveltuvaksi. Traficom on mahdollistanut paikallisten matkaviestinverkkojen toimintaan soveltuvien taajuuksien saatavuuden. Myös sääntelyä on kehitetty siten, että voimme ketterästi myöntää radiolupia matkaviestinverkoille myös muille kuin teleoperaattoreille.
Kokonaisuudessaan älyliikenteen kehitys ja liikenteen digitalisaatio vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi myös logistiikkasektorille. Kun reaaliaikaista tilannetietoa saadaan langattomien viestintäverkkojen kautta koottua yhä laajemmin voidaan tietoa hyödyntää nykyistä laajemmin tehostaen logististen ketjujen toimintaa, millä voidaan nähdä olevan myös positiivisia tehokkuus- ja ympäristövaikutuksia. Liikenteen digitalisaatioon ja älyliikenteeseen paneudumme tarkemmin julkaisusarjan liikennepalveluita käsittelevässä osassa.
Siirry takaisin Radiotaajuudet nyt ja tulevaisuudessa -sivulle. (Ulkoinen linkki)