Kaikkien langattomuutta hyödyntävien laitteiden ja palveluiden käyttämiseen tarvitaan radiotaajuuksia. Olemme kaikki radiotaajuuksien käyttäjiä - käytämme arjessamme radiolaitteita tai radioverkkoihin perustuvia palveluita, joiden käyttöön tarvitaan taajuuksia.
Valon nopeudella etenevät radioaallot ovat rajallinen luonnonvara, jolla on huomattava yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Tämän vuoksi on tärkeää, että radiotaajuuksia käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Radiotaajuudet eivät kulu tai vähene käytössä, mutta taajuusalueittain eri käyttötapoja tai käyttäjiä voi olla vain rajattu määrä, jotta ne eivät häiritse toisiaan. Radiotaajuudet eivät myöskään pysähdy valtioiden rajoille, siksi niiden käytöstä täytyy sopia kansainvälisesti.
Taajuuksia hyödynnetään ja niihin tukeutuvat yhä useammat palvelut kaikilla yhteiskuntamme eri sektoreilla
Digitalisaation myötä radiotaajuuksien käyttäjiä ja käyttötapoja on yhä enemmän ‒ entistä korkeampia taajuusalueita otetaan uusien radiolaitteiden käyttöön ja käyttö matalammilla taajuusalueilla tiivistyy entisestään. Langattomien laitteiden määrä lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla ja viestintäverkkojen käyttö laajenee entisestään uusille toimialoille. Kehityksen mahdollistamiseksi me Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa etsimme ja luomme taajuussuunnittelun ja radiolupamenettelyn keinoin uusia tapoja edistää taajuuksien tehokkaampaa käyttöä ja joustavaa yhteiskäyttöä, jotta pystymme tarjoamaan toimivia taajuusalueita uusille innovaatioille ja radiotaajuuksia hyödyntäville palveluille. Taajuuksien käyttöä voidaan tehostaa teknisesti myös radiolaitteiden ja vastaanotinstandardien kehityksen myötä.
Radiotaajuuksien käyttöön vaikuttavat monet seikat. Tyypillisesti radiolaitteita käytetään pareittain eli tietoa siirretään radiolähettimen ja vastaanottimen välillä joko yhteen suuntaan tai edestakaisin. Esimerkiksi älykellolta tietoa voidaan välittää radiotaajuuksilla älypuhelimen sovellukselle ja puhelimelta puolestaan ohjelmistopäivityksiä kellolle. Matkaviestinverkon tukiasemalta yhteys kännykälle on samoin aina kaksisuuntainen. Televisiolähettimiltä radioaaltoja puolestaan hyödynnetään vain yksisuuntaiseen lähetykseen kaikille peittoalueella sijaitseville vastaanottimille. Mikäli radiovastaanottimen taajuudelle tulee vieras radiolähetin, jota ei ole suunniteltu taajuudella käytettäväksi, voi vastaanotto häiriintyä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi vastaanoton estymisenä kokonaan, tiedonsiirtonopeuden pienenemisenä tai vaikkapa televisiokuvan pikselöitymisenä.
Teknologiakehitys on mahdollisuus ja haaste taajuuksien käytölle
Teknologiakehitys ja langattomien viestintäverkkojen- ja radiolaitteiden laajempi hyödyntäminen mahdollistaa yhteiskunnan eri sektoreiden toiminteiden kehittämisen. Hyvin suunnitellut ja häiriöttömästi toimivat viestintäverkot mahdollistavat jo nykyisellään etätyön useilla toimialoilla. Langattomuutta hyödyntäen voidaan etätyön ohella mahdollistaa myös koneiden ja laitteiden etäkäyttö, kauko-ohjaus sekä esimerkiksi teollisuustuotannon tai logistiikassa rahdin tilan valvontaan ja monitorointiin liittyviä tehtäviä. Etätyön ja -toimintojen myötä toimivat taajuudet vähentävät suoraan henkilöliikennettä ja matkustamista.
Taajuuksien käytön lisääntyminen ja langattomuuden laajeneminen yhä useampiin yhteiskunnan palveluihin ja eri osa-alueille tekee näistä myös aiempaa riippuvaisempia radiotaajuuksien ja viestintäverkkojen häiriöttömästä toiminnasta. Taajuuksien tehokkaan käytön turvaaminen ja häiriöttömyyden merkitys taajuussuunnittelussa korostuvat entisestään.
Traficom toimii Suomen kansallisena taajuushallintoviranomaisena. Keskeinen tavoitteemme on turvata taajuuksien tehokas käyttö ja häiriöttömyys Suomessa, nyt ja tulevaisuudessa. Tämän varmistamme laadukkaan taajuussuunnittelun ohella vaikuttavalla kansainvälisellä taajuusyhteistyöllä, taidokkaalla radiohäiriöselvityksellä sekä radiolaitteiden markkinavalvonnalla, missä osaamisen merkitys korostuu taajuuksien käytön tiivistyessä sekä uusien taajuuksia käyttävien teknologioiden kehittyessä entisestään.
Toimivat taajuudet varmistetaan hyvällä suunnittelulla
Taajuussuunnittelun tavoitteena on edistää digitalisaation kehittymistä ja antaa radiolaitteiden käyttäjille mahdollisimman suuri hyöty käytettävissä olevista radiotaajuuksista. Hyvällä kansallisella ja kansainvälisellä taajuussuunnittelulla on myös suuri rooli taajuuksien käytön häiriöttömyyden varmistamisessa. Koska taajuuskaistojen käyttötarkoituksen muuttaminen on hidasta, pyritään tehokkaaseen taajuuksien käyttöön ensisijaisesti taajuuksien käytön yleissuunnittelulla. Sen pohjalta muodostuu Suomen kansallinen taajuuksien käyttösuunnitelma. Tämän raamituksen puitteissa huolehdimme käytännön tapauskohtaisen taajuussuunnittelun ja radiolupamenettelyn keinoin langattomien viestintäverkkojen taajuuksien saatavuudesta ja käytön häiriöttömyydestä.
Ennakoiva yleissuunnittelu luo raamit kansalliselle taajuuksien käytölle
Taajuuksien käytön yleissuunnittelulla pyritään ennakoiden turvaamaan käyttökelpoisten taajuuksien jatkuva saatavuus kysyntää vastaavasti. Yleissuunnittelumme perustuu ennusteisiin, joiden pohjana ovat taajuuksien käyttäjien konsultointi, ennakoitavissa oleva tekniikan kehitys ja tiedossa olevat kehityssuunnat. Ennakointia ja taajuuksien käytön harmonisointia tukevaa yhteistyötä teemme kansallisesti taajuuksien käyttäjiä kuullen ja heitä tavaten sekä kansainvälisessä yhteistyössä eri foorumeilla aktiivisesti vaikuttaen.
Taajuuksien kansainvälinen harmonisointi
Teknologia ja markkinat kehittyvät eri tavalla eri maissa, minkä vuoksi taajuuksien käyttötavat myös usein eroavat maittain. Tietyissä palveluissa laajamittainen taajuuksien harmonisointi eli käyttö samaan tarkoitukseen kansainvälisesti on kaikkien etu. Tällaisia laajalti harmonisoituja taajuusalueita ovat muun muassa monet ilmailun ja merenkulun hätä- ja turvallisuusliikenteiden käyttämät taajuudet sekä matkaviestintaajuudet.
Monissa uusissa sovelluksissa taajuuskaistojen käytön kansainvälinen harmonisointi on myös edellytys massamarkkinoiden luomiselle, jolloin laitteita pystytään valmistamaan kustannustehokkaasti laajalle markkinalle. Laajan kansainvälisen harmonisoinnin myötä kansalaiset pystyvät käyttämään samoja laitteita matkustaessaan maasta tai jopa maanosasta toiseen. Esimerkiksi matkaviestintaajuudet ovat laajalti harmonisoituja, jolloin voimme käyttää omaa älypuhelintamme matkustaessamme maailmalla, eikä meillä tarvitse olla erillistä puhelinta eri maanosia varten. Tällainen harmonisointi edellyttää laajamittaista maailmanlaajuista sopimista taajuuksien käytöstä ja sen ehdoista.
Ennakoiva taajuustarpeen arviointi, verkkojen kehityssuuntien tunnistaminen sekä kansainvälinen yhteistyö ovat myös mahdollistaneet laajalti yhteiskunnassa ja kodeissa käytettävien lyhyen kantaman laitteiden, esimerkiksi WiFi:n, Bluetooth-laitteiden ja erilaisten radio-ohjattavien lelujen käytön Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti.
Taajuuksia harmonisointityötä tehdään kansainvälisesti Euroopan komission radiotaajuuskomiteassa (RSC, Radio Spectrum Committee), Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyöelimessä (CEPT, The European Conference of Postal and Telecommunications Administrations) ja Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU, International Telecommunication Union). YK:n alaisen ITU:n maailman radioviestintäkonferenssi (WRC, World Radiocommunication Conference) on ylin radiotaajuuksien käyttöä sääntelevä kansainvälinen elin. Radioviestintäkonferenssien päätöksistä syntyy kansainvälinen ITU:n radio-ohjesääntö. Radio-ohjesäännön pohjalta on luotu Suomen taajuuksien käyttösuunnitelma, joka on saatettu Suomessa voimaan valtioneuvoston taajuusasetuksella ja Traficomin radiotaajuusmääräyksellä. Radiotaajuusmääräyksessä määritellään yksityiskohtaisesti käyttötavat eri taajuusalueille.
Traficom osallistuu yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa aktiivisesti kansainväliseen taajuustyöhön pyrkien varmistamaan sen, että Suomen näkemykset tulevat huomioiduksi kansainvälisissä taajuuspäätöksissä.
Kansainvälinen ja kansallinen radiotaajuuksien sääntely kattaa 9 kHz:n - 3 000 GHz:n välisen taajuusalueen. Taloudellisista ja teknisistä syistä radiotaajuuksia käytetään nykyi¬sin vain noin 120 GHz:iin asti. Valtaosa radiolaitteista toimii alle 28 GHz:n taajuuksilla.
Radiolupamenettely taajuuksien toimivuuden turvaajana
Valtaosaa radiolaitteista voidaan käyttää ilman radiolupaa. Tällaisia laitteita ovat muun muassa kännykät ja jo aiemmin mainitut lyhyen kantaman radiolaitteet. Näiden laitteiden käyttö on mahdollista ilman radiolupaa sen vuoksi, että niiden tekninen toteutustapa, kuten lähetysteho ja käytetty taajuus ovat sellaisia, etteivät ne aiheuta häiriötä muille radiolaitteille. Tällaiset niin sanotut luvasta vapailla taajuuksilla toimivat radiolaitteet ja niiden tekniset vaatimukset on esitetty Traficomin määräyksessä 15.
Luvasta vapaiden radiolaitteiden käytön lisäksi on merkittävä määrä radiolaitteita, joiden käyttö ei ole mahdollista ilman taajuussuunnittelua, jotta voidaan varmistaa näiden radiolaitteiden häiriötön käyttö. Tällaisille radiolaitteille Traficom myöntää radioluvan. Radioluvan ehdoissa määritellään radiolähetinkohtaisesti taajuussuunnittelun perusteella ehdot, joilla radiolähettimen käyttö on mahdollista niin, ettei se aiheuta häiriöitä muille radiolaitteiden käyttäjille. Lisäksi ehdoilla varmistetaan, että radiolaitteen käyttäjä saa itse käyttöönsä toimivat taajuudet. Lähetinkohtaiset ehdot määrittävät muun muassa lähetinantennin paikan (koordinaatit ja korkeuden maan pinnasta), käytettävän taajuuden ja lähetystehon sekä mahdollisia muita radiolaitteen käyttöön liittyviä teknisiä ehtoja.
Radiolupia myönnetään hyvin laajalti yhteiskunnan eri sektoreilla toimiville radiolaitteille ja verkoille, esimerkiksi radiolinkeille, aluksille ja ilma-aluksille, joukkoviestinnän lähettimille, satelliiteille, yksityisille radioverkoille ja viranomaisille. Radiolupia on voimassa yhteensä noin 30 000.
Taajuuksien käytön yleissuunnittelun ja yksittäisten lupa- ja taajuuspäätösten tavoitteena on, että käyttäjät saavat radiotaajuuksista mahdollisimman suuren hyödyn sekä nyt että tulevaisuudessa.
Radiohäiriöiden selvitys ja monitorointi
Taajuuksien käytön huolellisesta suunnittelusta huolimatta käy toisinaan niin, että radiojärjestelmä ei syystä tai toisesta toimi ja vastaanotto häiriintyy. Tällöin kyseessä on useimmiten väärillä asetuksilla käytettävä radiolaite tai esimerkiksi rikkoontunut laite, joka aiheuttaa radiohäiriön. Traficomissa tehtäviimme kuuluu myös radiohäiriöiden selvitys ja poistaminen. Pyrimme ensitilassa poistamaan hätä- ja turvallisuusliikenteen, esimerkiksi ilmailun ja merenkulun radioliikenteen tai viranomaisverkkojen häiriötilanteet. Myös energiahuollon ja kunnallistekniikan kauko-ohjausverkoissa esiintyvät radiohäiriöt on priorisoitu korkealle.
Radiohäiriöiden selvittämisen lisäksi Traficom valvoo taajuuksien käyttöä automaattisen ja manuaalisen monitoroinnin keinoin. Tällä tavalla pyritään löytämään mahdolliset luvattomat lähetteet jo ennen kuin ne aiheuttavat haitallisen häiriön. Valvonnan tehtäväkenttään kuuluu myös radiolupien valvonta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Teemme myös luvanvaraisten, suuren häiriöriskin ääniradiolähettimien tarkastuksia, joilla turvataan radion kuuluvuutta.
Niin radiohäiriöiden selvityksessä kuin taajuussuunnittelussakin asiantuntemuksen ja kyvykkyyksien merkitys korostuu taajuuksien käytön tiivistyessä sekä uusien taajuuksia käyttävien teknologioiden kehittyessä.
Radiolaitteiden markkinavalvonnalla turvataan radiolaitteiden häiriötöntä käyttöä
Yhä useampi laite leluista pienelektroniikkaan käyttää taajuuksia. Euroopan markkinoilla myytäville radiolaitteille on laadittu yhteiset pelisäännöt, jotta laitteet eivät häiritsisi toisiaan tai häiriintyisi muista laitteista. Laitteen valmistajan, maahantuojan ja jakelijan vastuulla on varmistaa, että laite noudattaa näitä pelisääntöjä eli laite on vaatimustenmukainen. Radiolaitteiden valvonnalla varmistamme laitteiden vaatimustenmukaisuuden. Tällä turvaamme sitä, että kaikilla meillä langattomien laitteiden käyttäjillä olisi käytössämme häiriöttömästi toimivat laitteet, jolloin myös muu langaton viestintämme sujuu häiriöttä.
Traficomin radiolaitteiden markkinavalvonta on aina jälkikäteistä ja pistokoemaista, minkä vuoksi taajuuksien hyvällä suunnittelulla ja kansainvälisillä sopimuksilla taajuusalueiden käytöstä pyrimme jo ennalta ehkäisemään häiriöiden syntyä. Jos samalla taajuusalueella on globaalisti hyvin erilaista käyttöä, niin lisääntyvä matkustaminen ja globaali verkkokauppa lisäävät riskiä, että meille Suomeenkin päätyy laitteita, joita ei ole suunniteltu täällä käytettäviksi.
EU-markkinoilla pelisäännöt ovat yhtenäiset, mutta jokainen maa valvoo omia radiolaitemarkkinoitaan. Kehityssuunta on selvästi se, että sekä markkinavalvontaa että toimijoita koskevaa sääntelyä pyritään yhtenäistämään koko ajan yhä enemmän. Lisäksi on nähtävissä pyrkimys hyödyntää valvontaresursseja yhä tehokkaammin ja lisätä valvonnan vaikuttavuutta tiivistämällä viranomaisten välistä yhteistyötä entisestään.
Valvontaa kehitettäessä on aina tärkeää muistaa, että yrityksillä täytyy olla mahdollisuus kehittää uusia innovaatioita. Lisäksi markkinoidemme tulee olla houkuttelevat ja toimivat eri toimijoiden kannalta nyt ja tulevaisuudessa.
Siirry takaisin Radiotaajuudet nyt ja tulevaisuudessa -sivulle. (Ulkoinen linkki)