Syyt avustuksen jakamiseen
Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkaista ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti oikeus saada tietoa. Kansalaisilla on tarve saada luotettavaa, totuudenmukaista ja ajantasaista tietoa paitsi valtakunnallisista asioista myös oman asuinpaikkakuntansa tilanteesta. Tiedonvälitys ja julkinen keskustelu ovat yhtäältä demokraattisen päätöksentekomenettelyn olennaisia osia ja toisaalta vallankäytön kansanvaltaisen valvonnan välineitä.
Media-ala on koko 2000-luvun ajan ollut voimakkaiden muutosten alaisena, kun digitalisaation myötä toimintaympäristö on muuttunut. Monikansalliset teknologiayritykset haastavat perinteisiä toimijoita mainonnan tulovirroista ja kilpailevat samoista yleisöistä perinteisten tiedotusvälineiden kanssa. Verkossa menestyvät etenkin tunnetut valtakunnalliset mediatoimijat, kun taas maakunta-, paikallis- ja ilmaisjakelulehtien tavoittavuus on verkossa selvästi paperista lehteä heikompi.
Media-alan murros on vaikuttanut suomalaisen tiedonvälityksen ja uutismedioiden toimintaedellytyksiin merkittävästi, minkä lisäksi kattavan ja monipuolisen tiedonvälityksen rooli on entisestään korostunut nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Nykyään materiaalisen varautumisen rinnalla voidaankin puhua erityisestä tiedon huoltovarmuudesta.
Media-alan yleisen murroksen ohella alan tukeminen nousi esiin postilain muuttamista ja väliaikaista muuttamista koskevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana. Postilain muuttamista ja väliaikaista muuttamista koskevassa vastauksessaan eduskunta edellytti, että valtioneuvosto valmistelee mediatukea, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä. Erityisesti alueellisilla ja paikallisilla julkaisuilla on korvaamaton rooli paikallisen demokratian ja tiedonvälityksen turvaajana. Paikallisdemokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että Suomessa säilyy elinvoimainen ja aktiivinen paikallismediakenttä.
Avustuksen saajat
Avustusta voivat saada esimerkiksi valtakunnalliselle, alueelliselle tai paikalliselle yleisölle suunnatut uutisia tuottavat lehdet, verkkojulkaisut sekä radio- ja tv-kanavat. Uutismedian tulee kattaa laajasti eri aihealueita ja palvella monenlaista yleisöä. Esimerkiksi ammattilehdet ja ammattijärjestöjen tiedotusvälineet, jo puoluetukea saavat puolueiden tiedotusvälineet, pelkästään tiettyyn harrastukseen keskittyvät tiedotusvälineet ja muut vastaavat julkaisut eivät täytä avustuksen myöntämisen edellytyksiä. Lisäksi avustuskelpoisuuteen kuuluu, että uutismedialla on vastaava päätoimittaja, sekä vähintään yksi kokoaikaista toimituksellista työtä tekevä henkilö.
Avustuksen myöntämisen yleisten edellytysten tarkoituksena on mm. kohdistaa avustus ammattimaiseen ja jatkuvaan toimintaan, josta tosiasiallisesti aiheutuu kuluja. Valtionavustusta saavan uutismedian tulee esimerkiksi olla vakituisesti ja säännöllisesti ilmestyvä ja sen tulee sisältää uutismedian itse tuottamaa toimituksellista aineistoa. Julkaisutiheyttä koskevilla vaatimuksilla avustusta on tarkoitus kohdentaa nimenomaan uutistoimintaa harjoittaville tiedotusvälineille. EU:n valtiontukisääntelyn johdosta tukea ei voida myöntää taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle.
Avustuksen määrä
Avustuksen suuruus yhtä toimituksellista työtä tekevää henkilöä kohden saadaan jakamalla avustukseen varattu määrä (7 miljoonaa euroa) avustuskelpoisiin hakemuksiin perustuvalla toimituksellista työtä tekevien henkilöiden yhteenlasketulla lukumäärällä. Toimituksellista työtä tekevien henkilöiden lukumäärää laskettaessa huomioidaan sekä palkkasuhteessa olevat henkilöt että freelance-palkkiot henkilötyövuosiksi muutettuina. Enintään 4 toimittajaa vuodessa työllistävälle yritykselle avustus maksetaan 1,3-kertaisena.
Avustus jaetaan ns. de minimis -tukena, jolloin yksi konserni ei voi saada avustusta yli 200 000 euroa. Tähän 200 000 euron kattoon lasketaan kaikki kuluvan ja viimeisen kahden verovuoden aikana saadut de minimis -tuet. Aiempien avustuksien ajankohdat lasketaan myöntöpäätös-, ei maksupäivän perusteella. Esimerkiksi syksyllä 2020 myönnetty medioiden koronatuki ei siis vaikuta tähän, vaikka se olisi maksettu vasta vuoden 2021 puolella.