Espoossa syksyllä avautuva sähköinen rajapintapalvelu välittää reaaliaikaista tietoa kaupunkitekniikan keskusten omistamien ennakkoputkien sijainnista eri operaattoreille. Parempi tiedonkulku vähentää kaivuutyötä, lisää ennakkoputkien käyttöä ja kutistaa rakennuskustannuksia.
Tuttu tilanne monessa kunnassa ja kaupungissa: juuri kun kaapelioja tai vesijohtolinja on saatu asennus- tai korjaustöiden jälkeen peitetyksi, se joudutaan avaamaan jonkin toisen urakan takia.
Useimmiten syynä on heikko tiedonkulku kaupungin ja verkonomistajien välillä. Tieto jo ennakkoon rakennetusta perusinfrasta ei aina tavoita hankkeiden kaikkia osapuolia eikä etenkään suunnitteluporrasta. Samalla tehdään turhaa ja päällekkäistä työtä, josta kertyy auttamatta ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi työnaikaiset poikkeusjärjestelyt ärsyttävät aina myös asukkaita ja tienkäyttäjiä.
Tätä pulmaa on nopeasti kasvavassa ja uusille asuinalueille laajenevassa Espoossa torjuttu 1970-luvulta lähtien rakentamalla eri operaattorien tarpeisiin maanalaisia ennakkoputkia katu- ja tienrakennushankkeiden yhteydessä. Maan alla olevista putkista on Espoon johtotietopalvelun ylläpitämänä hyvinkin tarkkaa tietoa ja myös ennakkoputket on kartoitettu. Tämä tieto ei kuitenkaan aina tavoita riittävän hyvin toteuttajaporrasta ja operaattoreita.
Niinpä lopputulema on ollut monessa kohtaa alussa kuvatun kaltainen: toisen operaattorin kaivuri saapuu paikalle pian sen jälkeen, kun edellinen on poistunut paikalta.
Avoimesta tiedonkulusta selkeitä säästöjä
Tähän seikkaan tarttui myös Espoon kaupungin kiinteistöinsinööri Juho Toijanaho. Hän alkoi viime talvena pohtia, olisiko kaupunkitekniikan keskukseen kertynyttä tietoa eri kaupunginosiin rakennetuista ennakkoputkista mahdollista jakaa sähköisessä muodossa operaattoreille. Näin niillä olisi koko ajan käytössään putkituksia koskeva tuorein tieto, jonka myötä vältettäisiin edellä kuvatut tilanteet.
”Tällaisen rajapintapalvelun kautta verkon omistajilla on käytössään reaaliaikainen työkalu, josta on iso apu jo suunnitteluvaiheessa. Palvelusta löytää aina uusimman ja päivitetyn tiedon ennakkoputkien sijainnista, mikä helpottaa suunnittelua ja estää turhaa työtä”, Toijanaho.
Samalla hän muistuttaa, että palvelulla halutaan edistää myös valmiiksi asennettujen ennakkoputkien käyttöä.
”Ne helpottavat ja nopeuttavat suunnittelua, vähentävät kaivuutöitä ja niistä aiheutuvia haittoja. Myös itse työt etenevät sutjakkaammin”, hän tiivistää.
Palvelu auki ensi syksynä
Avoimen rajapinnan tietopalvelu on vielä kesäkuukaudet rakennus- ja testivaiheessa. Tavoitteena on avata se käyttäjille tulevan syksyn 2019 aikana. Seuraavana askeleena on rakentaa putkille katukunnossapitoluokan mukainen maksujärjestelmä, joka helpottaa viranomaistyötä esimerkiksi sijoituslupia myönnettäessä. Samalla siitä rakentuu ajantasainen tietopankki.
”Palvelusta hyötyvät kaikki osapuolet eli kaupunki, operaattorit ja asukkaat. Työt valmistuvat nopeammin ja kustannustehokkaammin. Rakentamisesta on myös vähemmän haittaa asukkaille ja tienkäyttäjille, kun kaivuutöitä on vähemmän”, Toijanaho painottaa.
Kyseisestä yhtälöstä löytyvät kiinteistöinsinöörin mielestä myös selkeimmät perusteet, miksi tuleva rajapintapalvelu olisi palkitsemisen arvoinen yhteisrakentamisteko.
”Lisäksi tämä on tietyin rajauksin monistettavissa myös muille paikkakunnille, joilla on tallessa vastaavanlaista tietoa ennakkoputkien asennuksista.”