Tietoliikenteen ruutukaavan avulla alueet voidaan suunnitella ja rakentaa kerralla kuntoon myös tietoliikenneyhteyksien osalta. Samalla nopeat yhteydet saadaan kohtuullisin kustannuksin entistä useamman suomalaisen ulottuville.
Paikallisia valokuituverkkoja on rakennettu pääosin markkinaehtoisesti. Se on johtanut useissa tapauksissa suljettuihin liityntäverkkoihin ja verkon omistajan alueelliseen monopoliasemaan. Samalla alueella toimivien yritysten, asukkaiden, kiinteistöjen- ja katujenomistajien sekä kunnan tai kaupungin kannalta tärkeitä tietoliikenteen putkituksia ja kaapelointeja on voinut jäädä kokonaan tekemättä.
Osa kunnista toki rakentaa myös omia kuituverkkoja, mutta päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta on silti riittämiin.
Kaikki kuntoon yhdellä kertaa
Tämän pulman ovat havainneet myös tietoliikenneinfrastruktuurin konsultointia tarjoavien Fiberit Oy:n ja Tmi Kuitutallin yrittäjät Jukka Laine ja Pauli Pullinen.
Kaksikon mukaan nykyinen markkinaehtoinen toteutusmalli tulee kaupungille, asukkaille ja yrityksille kalliiksi, kun katuja kaivetaan lyhytjänteisesti ja toistuvasti auki kulloisenkin kysynnän mukaan.
”Meidän ratkaisumme on tietoliikenteen ruutukaava, jossa tietty alue voidaan suunnitella ja toteuttaa kerralla kuntoon perinteistä kunnallistekniikkaa, kuitukaapeleita ja niihin liittyviä putkituksia myöten”, Laine selvittää.
Ruutukaavaan on otettu mallia Tukholman kaupungin omistamasta Ab Stokab-yhtiöstä. Kyseinen yhtiö vastaa Tukholman alueella yksinoikeudella passiivisen tietoliikenneinfrastruktuurin (putkitukset, musta kuitu, laitetilat) rakentamisesta, ylläpidosta, hallinnoinnista ja myynnistä kaikille valokuitua tarvitseville kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin.
Kunnat ja kaupungit infravetureiksi
Laineen ja Pullisen mukaan kuntien ja kaupunkien on otettava tietoliikenneinfran suunnittelu ja rakennuttaminen aktiivisesti omiin käsiin. Neutraalina toimijoina ne voivat myös tarjota palvelut nykyistä tasapuolisemmin ehdoin.
”Ruutukaavamallin käyttöönotto edellyttää kiistatta rohkeita poliittisia päätöksiä. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos joku ei suutu”, kaksikko muistuttaa.
Muutoksen puolesta puhuu konsulttien mukaan myös se, että passiivista digitaalista infraa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Älykaupungit, etävalvonta ja 5G tekevät tuloaan ja digitalisaatio muokkaa arkista työtä kiihtyvällä vauhdilla. Käytännössä kyse on kuntien, kaupunkien ja lopulta koko Suomen kilpailukyvystä.
Kustannussäästöjen ohella muitakin etuja
Laineen ja Pullisen mielestä tietoliikenteen ruutukaavan palkitsemisperusteet ovatkin perinteisten kustannussäästöjen ja synergiaetujen lisäksi ylittämättömät. Ruutukaava helpottaa nopeiden mobiiliverkkojen toteuttamista ja avaa kilpailua kiinteiden verkkojen telepalveluissa. Se tuo myös toimintavarmuutta ja parantaa kyberturvallisuutta, kun valittavissa on kuituyhteys, mobiiliyhteys tai molemmat.
”Ruutukaavalla vähennetään katutöiden määrää sekä rakentamisen ja liikenteen päästöjä. Myös liikenne- ja työturvallisuus paranevat. Nopeat tietoliikenneyhteydet vähentävät liikkumisen tarvetta. Samalla kutistuu hiilijalanjälki. Kunnille ja kaupungille kertyy kustannussäästöjä tietoliikenteessä, mutta samalla myös tuloja putkien ja kuidun vuokraamisesta”, Laine ja Pullinen muistuttavat.
Hankkeessa mukana olevat tahot
- Tmi Kuitutalli / Pauli Pullinen