Kuusamon Kaupunki: Asukkaat digitaalisten palvelujen pariin markkinalähtöisesti

"Me olemme pitäneet lähtökohtana aitoa asiakastarvetta ja realistista näkymää investoinnin takaisinmaksulle", toteaa Kuusamon kaupungin tietohallintojohtaja Pekka Kantola. "Kun nämä pystytään varmistamaan, löytyy hankkeelle toteuttajaksi kaupallinen toimija."

Näin Kuusamo ei ryhtynyt investoimaan varojaan laajakaistahankkeeseen, vaan ryhtyi 10 vuotta sitten miettimään tietoliikenneyhteyksien isoa kuvaa ja tulevaisuuden kehitystä. Johtopäätös oli selkeä.

Kiinteän kuituyhteyden ohella arjen hyöty tulee entistä enemmän kustannustehokkaista ja voimakkaasti kehittyvistä mobiiliratkaisuista.

Kaupunki asukkaiden ja operaattoreiden yhteenliittäjänä

Kuusamo otti aktiivisen roolin toisaalta mobiiliteknologian kehityksen seuraajana, toisaalta asukkaiden valistajana ja kannustajana. Päätelaitteilla käytettävien mobiilisovellusten kasvava merkitys huomattiin, ja asukkaille haluttiin tarjota valmiudet ottaa uusista mahdollisuuksista kaikki hyöty irti.

"Me näemme kaupungin roolin aktivoijana ja eräänlaisena kysyntäpuolen edistäjänä", Pekka Kantola toteaa. "Kannustamme kaupunkilaisia käyttämään digitaalisia sovelluksia ja haastamme operaattorit varmistamaan siirtokapasiteettien riittävyyttä ja tekemään käyttäjille hyödyllisiä kiinteitä ja mobiileja yhteyspalveluita." Tärkeänä perustana on pitkäjänteinen vuoropuhelu kaupungin, operaattorien ja muiden infratoimijoiden kesken.

Yhteisrakentamisella maantie, sähköverkko ja valokuitu Oulangalle

Yksi esimerkki Kuusamon toiminnasta operaattoreiden ja asiakkaiden välimaastossa on yhteisrakentamisena toteutettu valokuidun ja maakaapelin veto Käylästä noin 15 kilometrin päähän Oulun yliopiston Oulangan tutkimuslaitokselle.

"Tutkimustyö on hyvin tietointensiivistä, ja toisaalta matkailijoiden määrä Oulangan kansallispuistossa on kasvanut", Pekka Kantola kertoo. "Tietoliikenneyhteyksien kasvattamiselle on siellä suunnassa selkeä kysyntä, ja kun ELY-keskus ryhtyi saneeraamaan tieosuutta Oulankaan  ryhdyimme aktiivisesti yhyttämään operaattoria mukaan."

Samaan yhteisrakentamisen kuvioon oli jo aiemmin liittynyt Caruna, joka halusi vetää säävarman sähköverkon samalle osuudelle. Telian mukaantulo runkokuidun vetäjäksi laajensi yhteisrakentamisen mittakaavaa ja kasvatti hyötyjä entisestään.

Rakennustyöt ovat päässeet hyvään vauhtiin, ja kesän aikana nopeat valokuitupohjaiset siirtoyhteydet ovat löytäneet tiensä Oulangalle. Pekka Kantolan mukaan yhteisrakentamisessa saavutetut kustannussäästöt ovat merkittäviä. Suurin lisäarvo tulee kuitenkin siitä, että jokaisella asiaan osallistuvalla on oma, selkeä erikoisosaamisalueensa, jossa se pystyy tarjoamaan asiakkaille parasta mahdollista lisäarvoa.

Mainittuihin osapuoliin kuuluu luonnollisesti myös Kuusamon kaupunki.

Digi tutuksi kaupunkilaisille

"Teknologiat kehittyvät kiihtyvää vauhtia, ja mahdollisuuksia tulee koko ajan lisää. Kehityksen keulilla pysyminen edellyttää markkinalähtöisiä, asiaan erikoistuneita toimijoita. Kyllä kunnan pitää kaikin keinoin välttää ryhtymistä teleoperaattoriksi."

Kantola viittaa samaan asiaan pohtiessaan valtiollisia laajakaistan edistämishankkeita. Hänen mielestään niissä on jäänyt pohtimatta, onko kunnilla oikeasti tarvittavat edellytykset, vai olisiko viisaampaa jättää asiat erikoisosaajien hartioille.

Niin tai näin, Kuusamossa on kaupungin rooli kysynnän aktivoijana kuitenkin tuonut tulosta. Asukkaita on opetettu ottamaan digisovellukset ja palvelut arjen hyödyksi, ja sen pohjalta on operaattoreille viety tietoa, mihin kannattaa seuraavat investoinnit kohdistaa. Esimerkiksi ikäihmisten palveluissa on tarjottu jo pitkään arjen apuvälineitä ja lisätty yhteisöllisyyttä digitaalisin keinoin. Operaattoreiden kanssa yhteistyö aloitettiin jo viime vuosituhannen puolella.

Ja jos digitaali- ja mobiiliteknologiat kehittyvät, niin kehittyvät myös kaupungin keinot hoitaa aktivoijan rooliaan yhä monipuolisemmin. Pekka Kantolalla on useampia ideoita mielessään palvelujen käytön ja kysynnän lisäämiseksi entisestään.

"Tavoitteenamme on sekä löytää kustannustehokasta yhteisrakentamista edistävät yhteistyömallit että pilotoida kysyntää edistävää tukimallia, jossa tuetaan asukkaan ja loppukäyttäjän digipalvelujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Tukirahoja ei suunnattaisikaan infraan, vaan kansalaisten digiarkeen. Asukkaille annettaisiin palvelusetelityyppinen tuki, ja hän voisi käyttää sen tarvitsemiensa digitukipalvelujen hankkimiseen markkinoilta."