Traficomin myöntämää valtion laajakaistarakentamisen tukea voi saada yritys, yhteisö tai säätiö joka on maakuntaliiton kilpailutuksella valittu hankkeen toteuttajaksi ja jolla on taloudelliset edellytykset toteuttaa hanke. Käytännössä hakija on useimmiten joko osakeyhtiö tai osuuskunta. Kunnan, jonka alueelle hanke toteutetaan, tulee olla sitoutunut hankkeen kustannuksiin omalla kuntaosuudellaan, joka on määritelty erikseen valtioneuvoston asetuksessa.
Tällä sivulla
- Miten tukea haetaan ja mitä selvityksiä tarvitaan?
- Tuen hakijaa koskevat selvitykset
- Hankkeen rahoitusta koskevat selvitykset
- Hanketta ja verkkoa koskevat selvitykset
- Tuenhakijalta vaadittavat sitoumukset
- Millaisiin kustannuksiin tukea voi saada?
- Voiko hanke saada muuta julkista tukea ja mitä rahoituksen suhteen kannattaa huomioida?
- Mitä asioita tukipäätöksen valmisteluun liittyy ja miten valtiontuen suuruus määräytyy?
- Mitä velvoitteita tuensaajalla on?
Miten tukea haetaan ja mitä selvityksiä tarvitaan?
Tukea haetaan tukihakemuslomakkeella. Hakemus tulee vireille, kun se on saapunut Traficomin kirjaamoon. Hakemukseen tulee liittää mukaan kaikki tarvittavat selvitykset. Vasta hakemuksen vireilletulon jälkeen hankkeessa syntyneet kustannukset voidaan esittää tukikelpoiseksi.
Maakuntaliiton kilpailutuksessa valituksi tulleen toimijan tulee liittää Traficomille lähetettävän hakemuksen liitteeksi kaikki hakumenettelyssä olleet selvitykset (ml. selvitys "ei merkittävää haittaa" -periaatteen noudattamisesta). Lisäksi Traficomille tulee toimittaa seuraavat tiedot tai selvitykset, mikäli ne eivät selviä jo hakumenettelyssä olleesta aineistosta:
Tuen hakijaa koskevat selvitykset
- Yrityksen nimi, y-tunnus, yhteyshenkilö sekä yhteystiedot
- Tiedot yritystyypistä (mikro-, pieni, pk-, suuri yritys) sekä yrityksen henkilöstön koko
- Julkisten toimijoiden (esim. kunta) omistusten määrä yrityksestä
- Tuensaajan tosiasiallisten omistajien tai edunsaajien (kuten suoraan tai välillisesti 25 % yhtiön osakkeista tai äänivallasta omistavat henkilöt, muilla keinoin määräysvaltaa yhtiössä käyttävät henkilöt, osakeyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja) nimet ja syntymäajat
- Liiketoimintasuunnitelma tai viimeisin valmistunut tilinpäätös
- Maakuntaliiton lainvoimainen päätös tuenhakijan valinnasta
Hankkeen rahoitusta koskevat selvitykset
- Hankkeelle haetut tai myönnetyt muut tuet (esim. ELY-keskusten myöntämä kyläverkkotuki)
- Kunnan lainvoimainen päätös hankkeen rahoitukseen sitoutumisesta
- Kunnan/kuntien myöntämät lainat, takaukset tai pääomasijoitukset rahoitusehtoineen
- Kunnan selvitys rahoituksen markkinaehtoisuudesta tai sen sisältämästä muusta julkisesta tuesta
- Laajakaistahankkeen rahoitussuunnitelma, johon sisällytetään tiedot muusta saadusta julkisesta tuesta sekä rahoituksen ehdot
Hanketta ja verkkoa koskevat selvitykset
- Arvio hankealueelle suunniteltavan verkon koko mahdollisesta asiakaspotentiaalista
- Hankkeen toteutukselle ja siten verkon rakentamiselle asetetut mahdolliset ehdot, kuten tilaajamääräehto
- Hankkeen kustannusarvio jaettuna tukikelpoisiin ja tukikelvottomiin kustannuksiin
- Verkkosuunnitelma sähköisessä muodossa (.dwg, .shp tai .tab)
- Viestintäverkon ja -palvelujen yhteenliittäminen muiden teleyritysten kanssa
- Verkossa tarjottavat viestintä- ja verkkopalvelut, sekä hinnasto tai arvio hintatasosta sekä muista ehdoista näiden palvelujen osalta palvelun tarjonnan alkaessa
- Muille operaattoreille tarjottavat tukkutuotteet (esim. bitstream tai musta kuitu) ja niiden hinnasto.
Tuenhakijalta vaadittavat sitoumukset
- Vakuutus siitä, että tuen maksamiselle EI ole seuraavia esteitä:
- Komission aiempi takaisinperintä, jonka hakija on laiminlyönyt tai aiempi valtionavustuksen takaisinperintäpäätös, jonka hakija on jättänyt noudattamatta
- Hakija on kolmen edeltävän kalenterivuoden aikana laiminlyönyt toistuvasti tai huomattavasti veroihin, lakisääteisiin eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksuihin tai Tullin perimiin maksuihin liittyvien velvollisuuksien hoitamisen ja nämä ovat edelleen tukea haettaessa hoitamatta
- Hakijalla on suurempia kuin vähäisiä velkoja ulosotossa tai velkoja, jotka on palautettu ulosotosta varattomuusestetodistuksin
Hakija on joko asetettu konkurssiin tai asettamista koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa Hakija ei ole noudattanut sellaista päätöstä, jossa on määrätty hakijalle myönnetty valtion laina tai sen osa heti takaisinmaksettavaksi hakijan vilpillisen tai virheellisen menettelyn vuoksi.
Millaisiin kustannuksiin tukea voi saada?
Tukea voi saada pysyviin ja vapaa-ajan asuntoihin sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkoihin rakennettavien verkkojen välttämättömiin rakentamiskustannuksiin. Vähimmäisedellytys rakennettavalle verkolle on, että siitä tarjottavat laajakaistaliittymät mahdollistavat yhteysnopeudeltaan 300/100 Mbit/s tiedonsiirron.
Tukikelpoisia kustannuksia ovat esimerkiksi:
- tukikelpoisen verkon kaapelin kaivuu- ja asennustyöt,
- tukikelpoisen verkon teletekniset työt,
- tukikelpoisen verkon valokuitukaapelit, aktiivilaitteet ja muu materiaali,
- verkon kartoitus-, suunnittelu- ja dokumentointityöt,
- luvitus sekä projektinjohtaminen.
Tukikelvottomia kustannuksia ovat esimerkiksi:
- kustannukset alueella, joka ulottuu 100 metrin päähän sellaisesta aktiivilaitetilasta, josta tarjotaan tai voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluja (laajakaistatukilaissa käytetään ilmaisua "liityntäpiste"),
- kustannukset, jotka kohdistuvat enintään 100 metrin päähän käyttäjän asuin- tai sijaintipaikasta ulottuvalle tilaajayhteyden osalle,
- kustannukset Traficomin markkina-analyysissä määritellyillä tukikelvottomilla alueilla,
- mainos- ja markkinointikustannukset,
- vuokra- ja rahoituskustannukset.
Voiko hanke saada muuta julkista tukea ja mitä rahoituksen suhteen kannattaa huomioida?
Hankkeet voivat saada myös muuta julkista tukea kuin valtion ja kunnan laajakaistatukilain määrittelemää rahallista tukea. Julkista tukea voi hankkeessa olla yhteensä enintään tukikelpoisten kustannusten verran (100 % tuki-intensiteetti). Valtion ja kunnan maksuosuus on yhteensä lähtökohtaisesti 66 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Muuta julkista tukea hankkeelle voi näin ollen tuki-intensiteetin ylittymättä kohdistua 34 % tukikelpoisista kustannuksista. Mikäli julkista tukea yhteensä on kuitenkin enemmän kuin tukikelpoisten kustannusten määrä, pienenee Traficomin myöntämän julkisen tuen määrä ylityksen verran.
Esimerkiksi kuntien tai muiden julkisyhteisöjen myöntämät markkinaehtoisia lainoja edullisemmat lainat ja takaukset muodostavat muuksi julkiseksi tueksi katsottavaa tukea, jolla voi olla vaikutuksia valtiontuen määrään. Markkinaehtoisuuden arvioimisessa Traficom hyödyntää Työ- ja elinkeinoministeriön De minimis-opasta (Ulkoinen linkki). Kunnan myöntämä takaus ei saa olla suurempi kuin 80 % kunnan takaaman lainan suuruudesta.
Samalle hankkeelle ei voi hakea tukea kahdelta eri tukiviranomaiselta, eli hanke ei voi saada tukea sekä Traficomilta että esimerkiksi ELY-keskukselta. Tukikelvottomat kustannukset jäävät aina tuenhakijan itsensä maksettaviksi.
Mitä asioita tukipäätöksen valmisteluun liittyy ja miten valtiontuen suuruus määräytyy?
Tukipäätöstä valmistellessaan Traficomin tulee varmistua siitä, että tuenhakijalla on taloudelliset edellytykset toteuttaa hanke. Tarkastelu perustuu yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin tai vastaperustetun yrityksen kohdalla liiketoimintasuunnitelmaan.
Tukipäätöksen valmisteluun kuuluu myös tuenhakijan esittämän rahoitussuunnitelman tarkastelu. Usein tukea haettaessa ei vielä ole lopullisia rahoitukseen liittyviä sopimuksia, jolloin tarkempi arviointi voidaan tehdä vasta hankkeen valmistuttua maksupäätöksen valmisteluvaiheessa. Tuenhakijan on kuitenkin hyvä ymmärtää, että etenkin kunnan myöntämiin lainoihin ja takauksiin voi sisältyä muuksi julkiseksi tueksi katsottavaa tukea, jolla saattaa olla vaikutusta valtiontuen määrään. Lähtökohtaisesti kunnan velvollisuus olisi rahoitusta myöntäessään itse arvioitava, onko rahoitus markkinaehtoinen vai katsotaanko se muuksi julkiseksi tueksi.
Traficomin antamassa tukipäätöksessä määrätään valtiontuen enimmäismäärästä. Tuen määrä lasketaan hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, ei hankkeen kokonaiskustannuksista. Maakuntaliitto on tuenhakijaa koskevassa päätöksessään määritellyt hankkeelle myönnettävän valtiontuen maksimimäärän, jota Traficom ei voi päätöksellään ylittää.
Tukipäätöksen yhteydessä myönnetystä valtiontuesta maksetaan puolet ennakkona. Maksu suoritetaan tuenhakijan ilmoittamalle tilille, kun tukipäätös on lainvoimaistunut. Valtiontuen loppuosa maksetaan, kun hanke on valmistunut.
Mitä velvoitteita tuensaajalla on?
Tuen avulla rakennetusta verkosta tulee tarjota toimintavarmoja ja turvallisia palveluja niin alueen asukkaille ja yrityksille kuin kilpaileville teleyrityksillekin.
- Tuen avulla rakennettavat kaapelikanavat tulee rakentaa siten, että ne ovat riittävän tilavia vähintään kolmelle verkolle ja erilaiselle verkkotopologialle
- Verkko- ja viestintäpalveluita on tarjottava alueen asukkaille ja yrityksille kymmenen vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien
- Muille teleyrityksille on luovutettava seitsemän vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta käyttöoikeus tuen avulla rakennettuun sellaiseen viestintäverkkoon, verkkoelementtiin ja verkon kapasiteettiin, joka ei ole tuen saajan omassa käytössä tai tarpeen sen omaa kohtuullista tulevaa tarvetta varten. Tuen saaja on velvollinen luovuttamaan käyttöoikeuden syrjimättömin ehdoin ja kohtuulliseen hintaan.
- Tuen saajan on julkaistava seitsemän vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta tarjoamiensa palveluiden toimitusehdot ja muut käyttöoikeuden kannalta oleelliset tiedot nettisivuillaan, joista ne on helposti löydettävissä.
Tuensaaja ei voi olla eri taho kuin verkon omistaja. Tuen saamiseen liittyvät velvollisuudet koskevat aina tuen avulla rakennetun verkon omistajaa. Mikäli verkko myydään esim. toiselle teleyritykselle, siirtyvät tuen avulla rakennetun verkon velvoitteet uudelle omistajalle.
Tuensaajasta tulee teleyritys (Ulkoinen linkki), kun se aloittaa verkko- tai viestintäpalveluiden tarjoamisen. Kannattaa jo valmiiksi tutustua teletoiminnan harjoittamisen muihin vaatimuksiin ja valmistautua teletoimintailmoituksen tekemiseen.
Tuensaajan tulee säilyttää kaikki tukeen liittyvä kirjanpitoaineisto ja muu aineisto ainakin vuoden 2032 loppuun saakka.